keskiviikko 31. heinäkuuta 2019

päivä pulkassa

Tämä päivä oli täynnä toimintaa, jonka kafkamaisuus paukkui psykedeelisille leveleille jo heti aamusta. Nukuin puolitoista tuntia ja menin bussilla Poriin antamaan avainta muuttofirman tyypeille. Päästyäni perille kukaan ei vastaa puhelimeen, hetken ihmeteltyäni jätän avaimen vartijalle ja suunnilleen saman tien sen jälkeen soitetaan avaimen perään. Siitä eteenpäin asia sitten selvisi, mutta en vieläkään oikein tiedä minne tavarat viedään, kuinka kauan niitä siellä säilytetään ennen  hävitystä ja maksaako joku nyt sitten niiden kuljetuksen sieltä tänne Kankaanpäähänkin vai ei. Kävin hakemassa postit ja viemässä edellisen asukkaan postit Postiin. Kysyin samalla neuvoa seuraavassa kuviossa. Pari iltaa sitten löysin muutamalla eurolla MacGrowan speaking Beckett-vinyylin, kirjaston poistokappaleen briteistä, ja tilasin sen samoin tein. Huomasin, että minulla oli Discogsissa vanhat osoitteet ja ilmoitin myyjälle uudet, sekä puhelin numeron, jotta postille saa seurannan ja saan ehkä mahdollisesti viestin, kun paketti tulee perille. Aamulla tuli sitten viestiä, että "sorisorisori, en muistanu laittaa numeroa ja laitoin sen vielä vanhaan osoitteeseenkin", eli nyt sitten se on osoitettu tulipalokämppään, jonka postit varmaan kaikkinensa ovat sekaisin melko kauan, mutta minun postini onneksi tulevat oikein, mitä nyt en pääse katsomaan postilaatikkoani miten vaan, koska jokainen käynti siellä maksaa bussien muodossa yli 20 euroa. En siis huvikseni sinkoile sinne postilaatikolle vahtimaan. Koitin käydä kysymässä, voinko jättää postille numeron, jotta he paketin minulle tullessa voisivat laittaa saapumisilmoituksen mobiilisovellukseen tai viestillä. Eivät kuulema voi, mikä on aivan käsittämätöntä. Nyt minun pitää arvata, koska paketti Briteistä Suomeen on perillä, samalla kun olen kaikki to-su-pätkät itse seilaamassa ympäri Suomea keikoilla. Myyjä ehdotti, josko odotettaisin, että paketti tulee takaisin ja hän lähettää sen uudestaan, mutta ongelma on se, että minä muutan sitä ennen jo Japaniin, enkä edes halua arvailla miten helvetissä posti asiat siinä vaiheessa järjestyy.

Tulin seuraavalla bussilla Kankaanpäähän ja menin maalaamaan, varastin joltain kupillisen kahvia, koska tuntui siltä, että tarvitsin sitä todella, eikä siihen kahviin ollut kukaan ainakaan tänä kesänä vielä koskenut. Maalailin ja kuuntelin erinäisiä radio-ohjelmia, joista mielenkiintoisin oli Ylen Kutsuvieras, etenkin Hilkka Olkinuoran pysäyttävä ohjelma. Myös Mimosa Willamon, Miki Liukkosen ja Kari Enqvistin ohjelmat olivat kiinnostavia, jatkan noiden kuulostelua toki vielä. Yritin myös löytää dadaismia tai futurismia koskevia ohjelmia YLEltä, mutta eipä kauheasti löytynyt, paitsi juuri edesmenneen Leevi Luodon vanha haastattelu Aristoteleen kantapäästä koskien googlerunogeneraattoria. En tiedä miksi nuo ovat niin kiinnostavia, vaikka vaiheet ovat jo tutut eikä yksikään dokumentti ole minulle mitään uutta kertonut aikoihin. Saa toki silti vinkata ohjelmia tai podcasteja tai haastatteluja, oikeastaan alle saa linkata mitä vain kiinnostavia podcasteja, etenkin kulttuurin ja taiteen tai psykologian ja muun vastaavan saralta.

Tänään maalailin nämä, sekä ihan vain harjoituksen, huvin ja urheilun vuoksi kymmenen eri tapaa tehdä kasvot.

En tiedä mikä tämä ajatus on
Total Liberation of Music

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti