keskiviikko 12. kesäkuuta 2019

En saa unta, joten kirjoitettakoon sitten, puhelimella, joten pahoittelen epäkoherenttiä muotoa mikäli sellainen seuraa. Tänään soitettiin Helsingin Oranssilla, ja se oli mukavaa, vaikka ihmisiä oli siinä ja tässä kourallinen. Oma soittoni oli tasapainoilua kuten aina, epäonnistumisten sarja joka sitten lopulta ottaa oman muotonsa, kun nuo epäonnistumisey luhistuvat päällekäin. Laineet oli sen jälkeen suorastaan katatonisen hieno kokemus, jumitin lipunmyynnissä hypnotisoituna koko sen, sekä Ahola & Silander-keikat, molemmat tekivät minulle saman asian aivan eri menetelmin, ja se oli hienoa! Pidän etenkin siitä, miten jälkimmäisen lopetettua hiljaisuus tuntui niin helvetin raskaalta ja hyökkäävältä! Se on noiden keikkojen jälkeen aina käsittämätöntä.

Octopoulpe on kyllä helvetin mielenkiintoinen viritys! Ihan jo trigattujen videoiden ansiosta, järjettömän hieno bändi! Kannattaa tulla katsomaan näille keikoille, hymyilin koko keikan ja huomasin koko ajan ajelehtivani kauemmas lipunmyynnistä, jossa piti päivystää. Mukava ilta kaiken kaikkiaan, nyt pitäisi koittaa kerätä voimaa ja levätä huomista varten, mutta olen kai jollain kierroksilla, kun ei meinaa uni tulla.

Huomiselle olisi vielä paljon suunnitelmia, eli periaatteessa pitäisi herätäkin suhteellisen ajoissa. Tekisi mieli lukea kirjoja ja tehdä aikalailla aivan kaikkea muuta kuin nukkua. Opiskella japania, puhde joka on täyttänyt päiväni ilolla ja oivalluksilla. Ikäväksi sanavarasto on niin pieni, ettei sillä varsinaisesti sanota tai tajuta mitään, mutta rakenne alkaa mennä kaaliin vähän kerrallaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti