keskiviikko 22. toukokuuta 2019

Elintilan uudelleen määritystä

Cut to Fitin Hopesick-kasetit tulivat vihdoin ja nyt niitä saa sitten tilattua meikältä tai ostettua keikoilta. Tilaukset on ehkä helpoin hoitaa bandcampin kautta. Bandcampissa ei ole yhtään biisiä kuunneltavana, koska ihmiset saavat kaiken aivan liian helposti ja vaivatta nykyään. Meitä ei oikeastaan kiinnosta yhtään mitä kukaan on tästä ratkaisusta mieltä ja kaikki valitukset aiheesta voidaan osoittaa Mäkelän sähkön rakennuksen tiiliseinälle.  Kasetti viisi euroa, postit kasetille ovat kai nykyään jotain parin euron pintaan. Pitänee vielä toivoa, ettei tulostin kyykkää tämän takia, tai nämä kasetit maksavat minulle vielä ylimääräisen 150 euroa, mikäli pitää ostaa uudet kasetitkin. Helvetin kätevää touhua tuo tulostushomma tänä päivänä. Jos yksikin kasetti on tyhjä, koko tulostin on aivan käyttökelvoton.

Noin muuten tässä alkaa sitten olla aikaa monille hommille, niin kuin keikkajulisteille ja levynkansille ja kaikelle muulle tuollaiselle rästihommalle. Parasta levynkansihommissa on se, että saa kuulla hyviä levyjä etukäteen. Nytkin pitäisi väkertää Monomanialle kannet, ja mikäs siinä kun on näin hyvää musiikkia. Hankaluus on lähinnä siinä, että kun mielikuvat ova lähinnä valuvia, liukuvia ja sulavia, niin ne kaikki pitäisi koittaa pysäyttää yhteen kuvaan. Mutta voisi olla että teen parikin ehdotelmaa aiheesta. Kunhan saan nyt yhdenkin aikaiseksi ensin. Työpöydän ongelma on, että se alkaa olla niin rikkiviillelty, että se hankaloittaa vähän piirtämistä. Pitäisi ehkä lakata se uudestaan tai vetää edes joku medium pintaan, mutta kun nekin ovat kaikki Keskuskartanossa jumissa. Olisi mukava päästä jossain välissä jo vähän ihmettelemään, että mitäs helvettiä. Siellä oli kuulema eilen syttynyt vielä uudestaan, huvitti ajatus siitä, että koko paska palaisi kerros kerrallaan maan tasalle eikä kukaan voisi tehdä asialle mitään. Olisi kai kuitenkin löydettävä joku vaihtoehtoinen asuinpaikka, kun ei sinne välttämättä enää pääse.

Tekisi mieli nauhoittaa jonkinlainen noiseteoskin tuosta, koska kyllähän se on kokemuksena jännittävä ja on tarjonnut paljon kaikenlaista ajateltavaa ja hankaloittanut meidän elämäämme käytännössä jo melko paljon. Tuntuu vielä typerämmältä, että jos nyt vaikka koko kämppä itsessään olisi melko kunnossa, sinne ei vaan pääse hakemaan kamoja pois, ja toki vedet voivat valua viikkojen aikana rakenteissa vähän kerrallaan ja aiheuttaa vauriota myöhemmin. Olisi siis vittumaista, jos vielä aivan ehjät kamat menisivät vituiksi vain siksi, ettei niitä saa hakea sieltä poiskaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti