lauantai 6. huhtikuuta 2019

Kaipa tämä tästä

Nauhoitan tässä juuri äänikollaasia näyttelyäni varten. Se sisältää joitain biisejä, mutta enimmäkseen kaikenlaista kenttä-äänitteistä loopattua, eri biiseistä toisiinsa törmäytettyjä osia ja rakenteita, eri levyiltä otettuja instrumenttiraitoja ja kaikenlaista unkarilaisista ikkunoista putkiremonttiin. Tällaisia on mielestäni todella mielenkiintoista tehdä, koska ne luovat aina uusia ja merkillisiä yhteyksiä, joita ei olisi voinut alunperin kuvitellakaan. Nauhoitan ne vielä vanhalle C-kasetille, ja toivon mahdollisimman paljon nauhan venymistä ja vouvaamista ja kaikenlaista sellaista. Aloin myös eilen kirjoittaa puhtaaksi seuraavaa runokokoelmaa City of Dead Rats, vaikka se ei vielä valmis olekaan. Hiljakseen, eipä tämä nyt kai liian hidas tahti ole muutenkaan. Laskeskelin tuossa Katoamisen ja Kuran kanssa, että noin keskimääräisesti vajaan sadan sivun kirjoittaminen vie kolme kuukautta, mikäli en keskity siihen yhtään. Siis, kirjoittaminen ei ole mikään päätoiminen tehtävä, vaan aina silloin tällöin jatkuva homma kun muilta asioilta kerkeää. Se on kuitenkin hyvä pitää mielessä kun suunnittelee tätä kaikkea. Sen verta kun nyt ylipäätään suunnittelen yhtään mitään.

Ostin eilen kirpputorilta ehkä elämäni parhaan ostoksen, tai ainakin viimeviikkojen, kasettimankan joka on roudailtavissa, mutta jossa on myös nauhoituskäyttöön helvetin hyvin suunniteltuviritys, eli input volumen säätö. Kyllä tällä kelpaa dubbailla juttuja, lisäksi installaatiokäyttöönkin tämä on täydellinen, koska tässä on automaattinen puolen kääntö, eli värkkiä ei tarvitse vahtia. Lisäksi löysin myös kannettavan CD-soittimen, kun entinen nyt alkaa pikkuhiljaa yskiä ja sekoilla. Jos joku siis ihmettelee, niin kuuntelen kaikki levyni kannettavan CD-soittimen kautta, koska vinyylisoittimeni CD-kelkka on ollut paskana aina.

Seuraavana menen vielä Poriin kirpputorille pällistelemään, josko löytäisin installaatiokäyttöön lisää mankkoja, joihin laittaa looppeja pyörimään. Jos ei löydy, menen pelkästään tällä kollaasilla, mutta haalin kaikki mitä löydän. Vastaisuuden varalle, jos ei muuten. Walkmanit toki etusijalla, niihin kun voi viritellä kaikenlaisia systeemeitä.

Päähän meinaa sattua taas enemmän kuin jaksaisin tällaisena päivänä ottaa vastaan, mutta näin sitä vaan mennään.  Syöminen ja venyttely toki auttaisivat, söin juuri ja yritin venytellä koko aamun, mutta ei se kai sitten ole riittävästi. Illalla voisi ehkä käydä taas juoksemassa, josko se auttaisi. Stressin väheneminen auttaisi ehkä myös. Viime viikko oli mukavampi kuin aikoihin jo sikäli, etten ole ollut millään kurssilla ja olen saanut tehdä asioita aikalailla omaan tahtiini, mikä tarkoittaa, että saan enemmän aikaan, eikä ole saatanallinen kiirekään koko ajan. Tällaisesta minä nautin, voisipa kaikki tekeminen olla tätä, mutta kohta alkaa taas kaikenlaisten asetelmien ja mallien maalaus, ja täytyy todeta, että kun on saanut koko kevään tehdä asioita aika vapaasti, se ei ehkä niin sanotusti inspaisi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti