sunnuntai 31. maaliskuuta 2019

Not There / Not This





Not There / Not This. Huomasin, että noita tekeleitä oli tuossa helpostikin kahden albumin verran ja vielä olisi jäänyt kampetta ylikin, mutta näissä oli koherentti kokonaisuus tällaisenaan. Olisi hienoa laittaa tämä tupla CD:nä pihalle, mutta ei taida taas omat rahat riittää. Jos jotakuta kiinnostaa, voi ottaa alueharppauksen kokeellisen musiikin levy-yhtiötoimintaan tai taiteen mesenointiin, veikkaan että 200 eurollakin saa jo 50 kpl tehtyä.

Not There on näistä kahdesta... no, valoisampi. Falling Back Into Infinity pohjaa siihen käsitteelliseen rakenteeseen, jonka turboahdettuna tungin Tiketti-gallerian esitykseen, mutta rauhallisemmin kehiteltynä ja pitemmälle jatkettuna. Not There on tälle tehty "ulosjohdatus".

Not This on sitten toinen puoli. Räähky on soitettu samojen rakenteiden päälle, mutta otti aika erilaisen suunnan, joka oli mielenkiintoista. Annoin sen mennä omia latujaan ja seurailin sitä kaikessa rauhassa. I Am a Garden of Bodies No One Remembers syntyi puolivahingossa ja on juuri siksi täydellinen. Sellaista kirskettä ja valitusta, mihin ei mikään helvetin kitara pysty. Jotenkin minusta on hienoa, että saan näitä asioita ulos nimenomaan kanteleesta, joka monesti yhdistyy päässä johonkin hilpatteluun ja rimputteluun, joko iloluontoiseen tai sellaiseen kalevalaiseen molli-itkemiseen, ei niinkään jonkinlaiseen transsendenssiin tai katarsikseen pyrkivään toistoon, synkkyyteen tai jumitukseen. Aina vituttaa, kun tulee vaikka joku hevibändi jolla on kantele, ja sillä tehdään ihan järjetöntä paskaa, kun sillä kuitenkin voisi tehdä myös musiikkia, joka raskaudellaan pesee kasan Marshall-vahvistimia ihan mennen tullen. Se vain osoittaa käyttäjänsä lapsellisen käsityksen siitä, mitä raskaus tai paino ylipäätään ovat. Toki nämä lo-fi äänimaisemat varmasti ovat monille raskaita kuunnella jo siksi, että on totuttu johonkin puunattuun hi-fistelyyn, mutta se taas on osa tätä kulttuurista puhdistusta, jossa koitan kouluttaa teidät kaikki ajattelemaan maailmaa vähän toisin, kuin jollain more is more-kapitalismi-akselilla mädätetyt käsityskykynne ehkä antavat myöten. En tosin usko, että minun lukijoissani tuota jengiä kauheasti on, mutta jos joku nyt vaikka erehtyy googlettelemaan asiaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti