maanantai 18. maaliskuuta 2019

Keikat soiteltu

Olimme aikeissa ajaa tänään takaisin Kankaanpäähän, mutta järjettömän paska ajokeli pakotti kääntymään takaisin ja jäimme vielä yhdeksi yöksi Lahteen. Vaikka tämä aluksi aiheutti minussa lapsellista kiukkua siitä miten suunnitelmat eivät toteudu pääni sisäisessä ennaltamäärätyssä järjestyksessä jota vielä kaiken lisäksi kerron ulospäin huonosti, olen tästä ratkaisusta onnellinen. Takana on hyvä viikonloppu. Keskiviikkona esiinnyin performanssitaiteeseen keskittyvällä Pumppuklubilla. Humalainen uuvatti koski kitaraan kahdesta poistumiskehoituksesta huolimatta, mistä sain pienen raivokohtauksen ja autoin hänet pois läheisyydestäni. Rock Funeral on performanssi, jota tulen esittämään varmasti vielä usein, koska se on myös musiikillisesti mielestäni kiinnostava ja yksinkertainen järjestää. Torstaina menin rakentelemaan näyttelyni Romu & Randomiin, perjantaina oli sen avajaiset. Ne menivät hyvin, ihmisiä ei ollut liikaa ja saatiin soitella lähinnä ystäville ja ihmisille, jotka arvostivat sitä ääntä. Lauantaina näin hesarin artikkelin, jossa kaikkea tuollaista jumitusta on nyt muka alettu kutsua "wellness"-musiikiksi, mikä vähän vituttaa jo nyt. Älkää yrittäkö brändätä kaikkea. Antakaa äänen olla ääntä. Se ei tarvitse yhtään mitään vitun ylimääräisiä nimiä. Sen ei tarvitse olla edes musiikkia. Suksikaa vittuun, jos ette tajua sitä. Älkää yrittäkö ymmärtää.

Noh, lauantaina ajeltiin myös Lahteen ja aika pian tästä Helsinkiin, Cut to fit keikalle Kummaan. Toivottavasti saavat pidettyä paikan vielä pitkään, se on nähdäkseni hieno paikka vaikka se voikin näyttäytyä ulkopuoliselle sekavana ja hurjana. Se on kuitenkin oikeasti nuorten omaehtoinen paikka ja sellaisena korvaamaton. Jos se suljetaan, suurin osa noistakin nuorista on luultavasti vain sekaisin jossain, missä kukaan ei ole valvomassa mitään ja saattavat tehdä pahojaan niin, että lasku yhteiskunnalle on aika paljon korkeampi kuin parin kuun vuokrarästit. Tämä oli ensimmäinen keikka jolla Terhi oli huutamassa, ja sehän meni niin saatanan hyvin, että käytiin nauhoittamassa äsken huutoja vielä Hopesickiäkin varten, ettei tarvitse sitten tehdä levyä joka ei edusta sitä mitä tämä nyt on. Tämä oli mielenkiintoinen keikka sikälikin, että se oli veljeni ensimmäinen keikka selvinpäin. Puhuttiinkin sen jälkeen paljon siitä millaista on kuunnella muiden huumelesoilua vierestä, ja taisi mennä perille kun sanoin, että olen saanut kuunnella sitä kuitenkin omissakin bändeissäni koko sen 15 vuotta, mitä olen bändeissä ollut. Tahtoisin kaikkien vain tajuavan sen, että huumeet voivat olla hauska juttu jonkin aikaa, mutta syksy tulee kaikille joskus ja ne laskut on kuitenkin joskus maksettava. Sekaisin ei tarvitse olla vain siksi että kaverit pitäisivät kovana jätkänä. Tuollakin näki paljon nuoria joita teki mieli tsempata, että skarpatkaa, teillä on vitusti kapasiteettiä kun ette anna muiden uskotella itsellenne, että olisitte noin tyhmiä kuin annatte tässä sosiaalisessa ympäristössä ymmärtää..

Tänään yritimme siis jo kerran lähteä, mutta siitä ei tullut oikein mitään, joten huomenna yritämme uudestaan mikäli sää sallii. Ja kai se sitten iltapäivään mennessä paranee. Toivottavasti.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti