maanantai 15. lokakuuta 2018

Maalailua

Tänään alkoi maalailuhommat, ja kyllähän ne siitä tuntuivat taas lähtevän, kun ensin tykitti löysät pois alta. Ensimmäisen päivän saldo on neljä taulua, kaksi viimeistä tehty maitokartongille, kun alkoi levyjen pieni koko nyppiä.

Mukavaa touhua, kun sen oikein oivaltaa ja tarjoaa samalla hyvän viitekehyksen toiselle projektille, nimittäin Merzbown koko tuotannon (niissä puitteissa joissa löysin sen) läpikahlaamiselle. En edes arvaa monta levyä tuossa on, mutta vuorokauden aikana olen nyt kuunnellut kohta 12 levyä. Hienoa musiikkia kaikkiaan, etenkin kun ei oikeastaan koskaan tiedä mitä levy pitää sisällään etukäteen, vaikka periaatteessa on turvallista sanoa, että "No noisea tietysti!", mutta kuten joku aika sitten kirjoitin, ei totuus ole niin yksioikoinen.  Merzbow tarjoaa välineet dissosiaatioon ja sen myötä totaaliseen vapautumiseen ja hypnoottiseen irrallisuuteen. Se on hienoa.  Vaikeinta on hillitä itseään ja pitäytyä jonkinlaisessa kronologiassa, vaikken annakkaan sen olla ehdoton ohjenuora.

Mutta on miellyttävä huomata näissä itsella aivan uusissa alkupään levyissä samanlaisia mieltymyksiä, jotka nyt ovat tuntuneet itselle hienoilta, nauhalooppeja ja AM-radiota, puhesampleja, kaikenlaista! Toki joku voisi masentua siitä miten kaikki on jo tehty, mutta se on turhaa, kun ei kukaan tee koskaan mitään samalla tavalla vaikka yrittäisikin. Ja lähtökohtaisesti en koita apinoida ketään missään, koska minulla on ihan riittävästi käyttömateriaalia omissa kuvastoissani ja välineissäni. Ja väittäisin, että kaikessa simppeliydessään audiovisuualisliteraalisti myös melko omaperäinen jälki kaikessa.Toki se koostuu monistakin vaikuttimista, sitä en yritä kieltää mitenkään päin.

Posti taas on aiheuttanut päänvaivaa, tuntuu että pakettien ja kirjeiden hinta nousee joka helvetin käynnillä, mikä on raivostuttavaa. Nyt ei sentään ole enää kuin yksi paketti amerikkaan postittamatta, mutta onhan tuo aivan järjetöntä touhua, että ihmiset maksavat postikuluja melkein enemmän kuin mitä kasetilla tai levyllä oikeasti on hintaa. Ja kaikki vain siksi, että Postin läskit voivat tunkea enemmän rahaa taskuun ja väittää, että käyttöaste olisi muka laskenut ja siksi täytyy taas nostaa hintoja, vaikka todellisuudessa en osaa kuvitella, että miten niin muka olisi käynyt. Jos onkin, se johtuu siitä että posti on hinnoitellut itsensä ulos tästä hommasta. Vituttaa, kun kaikilla valtionfirmoilla tuntuu olevan käynnissä kuppaus, jossa hyvinvointivaltion rahoja tungetaan omiin taskuihin minkä keretään, jotta voidaan jättää uppoava laiva taskut täynnä pätäkkää. Tekee mieli lähinnä kuristaa tuollaiset ihmiset ihan omin kätösin, koska se on raivostuttavinta ja moraalittominta touhua, jota voin äkkiseltään keksiä.  Ehkä on parempi mennä taas rauhoittumaan, kuin jakaa epämääräisiä fantasioitaan tuntemattomille internetissä. Juups.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti