Flesh Consciousness

Käytiin tänään taas treenaamassa tulevia keikkoja varten. Noiden lisäksi valmistui myös Kill Sörnäinen-tapahtuma Lepakkomiehessä, parasta on se, että saa soittaa Fuck-Ushimankin kanssa taas. 25.8 on siis se. Treenien jälkeen soittelin tämän kaiken alasti odotellessani hien jäähtymistä, sähköhammasharjalla, omilla jousiromuillani ja akustisella kitaralla. Sillä on hinta, koska tarkoitus on ostaa uusi loopperi rikkoutuneen Jamman Stereo-loopperin tilalle. Jos kymmenen ihmistä ostaa tuon, minulla on kasassa rahat loopperiin, jonka näin käytettynä jossakin soittoryhmässä. Tai jos tämä on mielestäsi ihan paska, niin on tuolla Bandcampissa 130 muutakin albumia joista valita. Itse pidän tästä, koska se on jonkinlainen riisutun ja hiljaisen ilmaisun ja meluisampien vallien vuorotteleva virta, luonnollinen ja kahlitsematon.

Nyt tämä treeniputki tässä vielä alkaa, pakko puskea niin paljon treeniä, että setti jää jotenkin alitajuntaan eikä tarvitse miettiä siinä mitään. Se mistä pidän erityisen paljon nyt on se, että keikkojen alut ja loput ovat kokonaan improvisaatiolle pyhitettyjä asioita, saa tehdä mitä tahansa ja sekoilla juuri niin paljon kuin tahtoo. Uusissa biiseissäkään ei oikeastaan ole kuin yksi helvetin murheenkryyni, jossa meinaa kääntyä kompit ympäri, mutta ehkä se on fiksuin vaan sitten suoraan soittaa niinkuin luonnollisimmalta tuntuu. Vanhoja biisjeäkin opeteltiin ja huomenna opetellaan muutama lisää. En sano, että hyvä tulee, mutta tulee siitä "Jotain".

Olisi yksi kiinnostava rundin järkkäyskin ensi keväälle, tarvitsen siihen vaan aikan helvetisti rahaa vierailijan lentolippuja varten, mutta jos tämä onnistuu niin hemmetti että siinä on kaikki sitten aikalailla kohdallaan ja olen itseeni ikuisesti tyytyväinen. En kuitenkaan huutele mitään ylimääräistä, ennen kuin tässä on jotain selvää olemassa. Helppo homma, jos saisi jonkun isomman puljun vähän turvaamaan selustaa, mutta jos ei, niin sitten tehdään DIY-hommia ja omalla persnetolla. Aika näyttää, taas kerran.