Väliraporttia

Pääsykokeet ovat tähän mennessä menneet paremmin kuin oletin, vaikkeivät työt toki parhaasta päästä olekaan. Silti parempia, kuin mitä odotin tekeväni täällä. Lisäksi asetelmamaalauskin oli ensimmäinen ikinä. Huomenna on performanssi, joka on sikäli stressiton, että se on ollut valmiina jo ainakin lauantaista asti, ja nyt tarvitsee vain mennä ja esittää se. Helppo kärnä. Tässä on nyt nämä duunit ja pari sanaa.

Asetelmamaalaus. Olin aivan varma, että tämä menee jo lähtökotaisesti niin pitkin vittuja kuin voi mennä, mutta siinä koko röykkiössä oli YKSI pieni penkki, jolla sattui olemaan juuri tuollainen hieman ruosteen värinen kangas ja tiesin, että tuossa on meikän ainoa mahdollisuus selvitä tästä elossa. Ja selvisin elossa, vaikkei se hyvä olekaan, ei tuo kauheasti hirven sarvelta näytä, mutta hyvän Huuto-pastissin sain tuon ihmesoittimen naamatauluun ja sitä myötä edes yhtenäisen tunnelman ja komposition. Eli vaikka olen paska maalaamaan, pääsin elvistelemään sillä vähällä ymmärryksellä, jota minulle on suotu. Tätä maalatessa meinasin tukehtua omaan limaani sen mennessä väärään kurkkuun (joskus unohdan hengittää, kun keskityn asioihin) ja keho meinasi kuolla alta siihen paikkaan, ettei tarvitsisi jatkaa duunia. Hoin mielessäni, että itse saatana alotit, joten nyt jatkat sen myös loppuun asti, etkä karkaa kesken kaiken.

Veistos teemasta jano. Olin antamassa sille paljon typerämpää nimeä, mutta onneksi kirjoitettuani ensimmäisen sanan totesin, että tässä on juuri se abstraktio jota tarvitaan, ja kun jälkeenpäin päässä rätisi ja paukkui huolella sen monitulkintaisuuden johdosta, kättelin itseäni selkään vielä uudestaan.  Tämä on tähän mennessä paras töistä, etenkin siksi että viiden kilon savesta käytin ehkä puoli kiloa maksimissaan, kun taas monet tuntuivat lappavan kaiken saman tien käsiteltäväksi. Teki ne toki hienompia duunejakin, että kikkeliskokkelis vaan.

Tämä on iltatehtävä, joka liittyy meille näytettyyn ASMR-limavideoon. Minusta ne videot ovat vain kuvottavia, kaikkea muuta kuin rentouttavia, joten ainoa luonnollinen assosiaatioläjä oli siis suunnilleen tässä näin. Ensimmäinen sivu on ikäänkuin kansilehtenä, vaikkei sellaista olisi tarvinnut tehdä, mutta kun oli paperia ja teki mieli kirjoittaakin aihiosta jotain, niin annoin mennä sitten. Tähänkin olen tyytyväinen sikäli, että sain tehdä jotakin omaa, vaikka tuo akvarellipaperi olikin tusseille melkoista murhaa. Pitää ostaa uudet kun pääsee pois.

Huomenna teen siis performanssin nimeltä Ajatuskone (yllätys!). Vedin sen kerran läpi Instagramin livessä ja pienen sohlailun kanssa se oli noin kahdeksan minuuttia pitkä. Silti mahdollisuuksien rajoissa. Kannatti kuitenkin kokeilla se läpi, koska siinä tuli treenattua käytännön ongelmat pois alta, joten huomenna voi vaan vetää sen läpi. Torstaille on jäljellä elävänmallinpiirrustus hiilellä. Sitäkään en ole tehnyt koskaan aikaisemmin, mutta jotenkin kuvittelisin, että jos kuusi tuntia hinkkaa yhtä kuvaa niin kaipa siitä saa tehtyä edes välttävän. Muuten on paha sanoa, onko nämä hommat menneet yhtään hyvin tai huonosti, ainakin on ollut erilaisia hommia kuin muilla ja olkoon sitten valitsijoista kiinni onko se hyvä vai huono juttu. Maanantaina saa kuulema jo tietää, eli ainakaan ei tarvitse roikkua löysässä hirressä sitten. Mukavaahan täällä on ollut ja haastattelunkin perusteella vaikuttaa melko hyvältä kaikin puolin. Kaikki asiat tässä kiinnostaa, eikä tuo opparin tekeminen LAMKillekaan tuntunut olevan mikään este, etenkään kun siitä koulusta ei ole enää mitään muuta jäljellä.  Perjantaina pitäisi selvitä Lahteen ja mennä Kannaksenkadulle muotsikan hautajaisiin soittamaankin. Käki se siellä kolistelee, en tiedä vielä koska, mutta ei teillä ole sinne mitään asiaa kummiskaan.