Näitä sunnuntaita. Hitaita, pitkiä päiviä jotka eivät tunnu loppuvan mitenkään, mutta eipä tätä onneksi ole enää kuin 20 minuuttia jäljellä. Koirakin on ollut rauhaton ja kiukutellut koko päivän, vaikka on juoksenneltu monesti pihallakin. Huomenna pitäisi mennä ihmettelemään muiden opinnäytetöitä, mutta pitää katsella miten pääsee alas ja ylös, kun kehossa jyllää taas liian paljon kofeiinia, joka ei tunnu löytävän minkäänlaista loppusijoituspaikkaa, vaan hyrrää mahassa ja aivoissa kuin hiukkaset kiihdyttimessä. Kaipa tässä kuitenkin alkaa pikkuhiljaa laskeutua alas, kun syö jotain ja vähän venyttelee vaikka. Sekin on vaan hankalaa, kun koira sekoaa, ja tähän aikaan haukkuva koira kerrostalossa on varmasti suurin ilo kaikille naapureillekin.
Olen kirjoitellut nyt jonkin verran asioita levyä varten, materiaalia on jo varmasti tarpeeksikin. Ensi viikolla tulee luultavasti sanelukone ja kasetti ja voi sitten rauhassa kokeilla kaikenlaista ja katsoa mitä pystyy tekemään, ajattelin nauhoittaa itse teoksen kolmelta eri nauhurilta livenä, sotkien eri asioita ja kokeillen kaikenlaista sen jälkeen, kun olen nauhoittanut tekstit ensin erikseen. Mutta se on sen ajan murhe. Tänään olen katsellut dokumentteja ja sarjoja ja muuta. Sunnuntai on hyvä päivä siihen, koska empatia- ja samastumisprosentti pyörii jossain tuhannen paikkeilla ja vetää tippaa linssiin aina kun saa pieneimmänkin osoituksen ihmiskunnan hyvyydestä. Se on puhdistavaa. Tänään sellainen tuli muun muassa Mercury 13 dokumentista, jossa ensin käytiin läpi sitä miten NASA ja lähinnä miehet systemaattisesti torppasivat naisastronauttien avaruuteen lennättämistä, mutta sitten kun ensimmäinen avaruuteen lähtenyt nainen laittoi aiempien ohjelmien naiset omalle vieraslistalleen, NASA otti heidät pois siltä listalta ja laittoi VIP-listaan. Joskus ansaittua tunnustusta saa odottaa kauankin, mutta joskus maailmassa tapahtuu oikeus ja kohtuus ja se tunnustus jopa tulee elinaikana.Toki aivan liian harvoin, ja kun tulee, joku uuvatti lyö sillä rahoiksi.
Myös Let Down vaikuttaa hyvältä sarjalta, vaikka voisi kuvitella, etten samastuisikaan helposti juuri syntyneen vauvan kanssa elämäänsä vastaan kamppailevan äidin ongelmiin, mutta totuus on se, että minä samaistun aivan kaikkien ihmisolentojen kamppailuun omaa elämäänsä vastaan. Suosittelen tätäkin. Nyt katselen tätä kunnes koen olevani valmis yrittämään unta. Hyvät yöt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti