tiistai 17. huhtikuuta 2018

Junkyard Shaman - Silence, Then Pause



Sitä lähti hommat taas vähän lapasesta. Eilen testailin vähän saksofonia ja tänään siitä lipsahtikin ulos kokonainen levy, ja aivan helvetin tärkeä ja oikeasti hyvä levy. Nyt ei tarvitse hetkeen mitään tehdäkään, ettei jää vituttamaan. Aivan kuin osaisi olla tekemättäkään, mutta onpa tuo nyt ainakin tässä vähän aikaa tasoittelemassa intoa ja riittämättömyyden tunnetta. Saksofoni on kyllä helvetin hieno soitin, vaikka sitä osaakin soittaa tälleen kuten minä, mutta koko ajan oppii jotain ja asiat muuttuvat joka kerta helpommaksi. Kuten sanoin silloin viimeksikin, pidän siitä soittimesta siksi, että sen soundi on niin paljon pään sisässä, paljon enemmän kuin tekniikassa suoranaisesti. Vaikka toki silläkin on väliä. Ehkä enemmän, kuin monessa muussa soittimessa. Tai en tiedä, oikeastaan kaikkiin on nyt tullut viimeaikoina sellainen mahdollisimman vähän tekemisen into, riittävästi, että tunne välittyy, muttei yhtään enempää. Se on ehkä tervettäkin.

Latauksen mukana tulee myös pieni PDF kansilehti, jossa on mustavalkoisia valokuvia. Tämä uusi rakas kotiseutuni on niin inspiroivaa kaikenlaisen musiikin ja taiteen kannalta, että vähän ihmettelen miksen ole muuttanut tänne jo vuosia sitten, kun kuitenkin muuten olen koko ajan kävellyt tänne tekemään kaikkea. Mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan, kai. Nyt meinaisi olla vähän nälkä, koko ilta on mennyt niin intensiivisesti tuon kanssa, ettei ole tullut syötyäkään oikeastaan mitään. En tosin jaksa tehdä enää ruokaakaan, eli se on huomisen hommia sitten.

Nauttikaa tuosta levystä yhtä paljon kuin minäkin, heh.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti