tiistai 20. maaliskuuta 2018

Junk Soul Blues



Tässä on Junk Soul Blues. Se on sekä digitaalinen albumi, että graafinen novelli, jonka hinta on neljä euroa. Ne on tarkoitettu yhtenäiseksi konseptuaaliseksi taideteokseksi, joka käsittelee kuolemaa, olemassaoloa ja tämän tietoisuuteni toimintaa. Jos pelkästään digitaalinen julkaisuformaatti on riittävän vakavasti otettava Emma-palkintojen kahmimiseen, eiköhän se ole jo riittävän vakavasti otettava myös taiteellisesti kunnianhimoisempaan ilmaisuun. Koska kuitenkin koen, että konseptuaalinen ulottuvuus kaikkinensa on olennainen osa musiikkia taidemuotona, tahdoin panostaa tähän julkaisuun ja syventää sen maailmaa tavalla, joka ei vaikkapa kustannussyistä ole ollut aiemmin mahdollinen edes fyysisessä muodossa, koska sille tulisi hintaa vähän turhan paljon. Tuossa tulee mukana PDF, joka sisältää 20 sivuisen graafisen novellin, englanninkielinen, koska sillä minä sen olen alunperin kirjoittanutkin. Albumi seurailee draamallisesti tuon graafisen novellin kaarta. Nauhoitin levyn ensin kitaralla loopperin kanssa, sen jälkeen kaiken päälle yhdellä otolla soittaen. Joitain huojunta varmasti vähän häiritsee, mutta se johtuu vain siitä, että ihmiset on koulutettu kuuntelemaan musiikkia jonain helvetin yleisurheiluna, virheettömänä suorittamisena. Minä tahdon tarjota rehellisen, äärimmäisen avoimen kokemuksen, koska elämä nyt vaan useimmiten on epävarmaa haparointia, vahinkoja ja etsimistä. Musiikin inhimmillistämisen puolesta!
 

Miksi se on maksullinen? Siksi koska on fakta, että ihmiset arvostavat enemmän asioita, joista ovat maksaneet edes euron. Lisäksi olen kaikkien muiden projektieni takia melkolailla perse auki, eikä levykansihommatkaan tunnu toistaiseksi etenevän painoon asti. Olen tehnyt nyt kolmet kannet, Liskomiehen tulevan kasetin kannet, Jonestownin ja Pyhät Pojat-yhtyeen tulevat CD-kannet.  Saa nähdä kuinka pitkään menee, ennen kuin nuo kaikki ovat pihalla. Kaipa ne sitten pötkähtävät yhtä aikaa ulos. Onneksi tässä nyt on virityksiä, kunpa kaikki vain napsahtelisivat paikalleen. Sähköä löytyy vielä hyvin, Sarvilevytkin kirjoitti siitä juuri melko ylistävään sävyyn. Vaikka Sarvilevyistä ja pitäjästään voi toki olla montaa mieltä, on minua aina kiehtonut se avarakatseisuus ja sivistyksen taso, jolla nimenomaan taiteita noissa postauksissa käsitellään, yhteiskunnalliset kannanotot sivuun jättäen. Eikä vain tässä yhteydessä, vaan ylipäätään. 

Torstaina alkaa Lahden Torvessa taas UGHin kaksipäiväinen klubi. Torstaina voi ostaa lipun myös perjantaille, kahden päivän lippu on 9 euroa, muuten molemmat ovat 5 euroa iltaa kohti. Torstaina on Taserin ensimmäinen keikka, joten vahva suositus kaikille sludgeskenepönöttäjille, sinne tuomitsemaan ja arvioimaan vaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti