keskiviikko 31. tammikuuta 2018

jopäökäkmlj

Tänään tuli vastaan ensimmäistä kertaa jotain sellaista, mitä en sano usein: oli niin käpyiset soittosessiot, ettei jäänyt ihan niin hyvä fiilis kuin olisi tarkoitus. Oli siellä toki hyviäkin hetkiä, mutta jos koko touhu ei lunasta, niin se on aivan yhtä tyhjän kanssa. Siihen vaikuttivat kyllä monet asiat, omat odotukset, ajatukset ja kamat ja kaikki oli vaan väärin. Aina silloin tällöin sitä ajattelee, ettei tällainen ole mahdollista, mutta ehkä se vain kuuluu tulla kohdalle, että skarppaa enemmän sitten. Ihan sama, mennyt on mennyttä ja nyt tuijotellaan sitten eteenpäin ja kohti ensi viikon soittoja.

Noiden jälkeen kävin koiran kanssa koululla, olin ylpeä siitä miten rauhallisesti tuo osasi olla ihmisten kanssa, vaikka on muuten sellainen edestakaisin suhahteleva kilipää luonteeltaan. Tai siis ei ole, mutta sellaisena se tuntuu näyttäytyvän aina kun ihmisiä tulee, vaikka keskenään ollessa se on hyvinkin rauhallinen ja kiltti eläin, mitä nyt toisinaan vähän turhautunut täällä kaupungissa nyt, kun ei ole kauheasti tekemistä meikäläisen kanssa. Kohta pääsee taas maalle lepäilemään ja meikä pääsee stressaamaan rahapulaa ja tulevaa muuttoa.

Nyt olen lähinnä pällistellyt QI:ta youtubesta, brittivisailut ovat parasta viihdettä, kyllä näiden valossa on helppo ymmärtää, miksi he ovat hallinneet ja alistaneet koko muuta maailmaa niin kauan ja menestyksekkäästi. Ne myös melkein pitävät ahdistuksen kurissa, se kun on tehnyt hidasta tuloaan takaisin päivä päivältä, eiköhän se kohta ole taas entisissä mittasuhteissa. Tarkkailen tilannetta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti