sunnuntai 31. joulukuuta 2017

Vuoden kymmenen parasta

Koska vuoden lopussa kaikki harrastavat aina vuoden parhaiden julkaisujen listaamista, ja siellä on yleensä aina kaikilla samat iron maidenit ja metallicat, ihan sama vaikkeivät olisi tehneet levyäkään, niin päätin ottaa koko touhuun vähän toisenlaisen lähestymistavan. Koska tänäkin vuonna tuli tehtyä 36 levyä musiikkia, päätin tehdä omista tänä vuonna julkaistuista levyistäni top 10-listan. Joku varmaan tuhisee näyttöpäätteen päässä, että kusi on kivunnut hattuun asti, mutta ei sitä ole sinne mahtunut enää aikoihin. Tämä sen sijaan on ihan puhtaasti leikkimielistä touhua, ja ehkä tässä joku löytää jonkun sellaisenkin levyn, joka on mennyt kokonaan ohi. Jätin tästä tosin livelevyt pois, koska muuten koko kymmenen kärki olisi jotain Käkinauhotteita, eli tässä on mukana vain levyt, joita on ihan varta vasten menty tekemällä tekemään.


10. J. Kill & The Fantom Leg - There's A Voice Without A Mouth


Tämä oli vuoden ensimmäinen levy, sekä jonkinlainen ensimmäinen manifestaatio Käestä. Koska koira piti saada keskustasta pois, mentiin Cédrikin ja koiran kanssa treenikselle soittelemaan ja jumittamaan. Siinä tuli soiteltua 7 tuntia kitaraa, mistä tämä taisi olla melko alkupäässä. Kyllä se koirakin siellä silloin tällöin kuuluu. Kerran sain myös tosi psykedeelisen migreenin tätä kuunnellessa, tuli aivan täydellisen murskaava ahdistuksen aalto ja tietynlainen aistikokemuksen laajentuma, jota seurasi sitten päänsärky. Makasin yksin sohvalla ja mietin, että mielenkiintoinen tila. Tästä leikattiin myös looppi taustamusiikiksi peliin Please Stop Killing Me, joka naulasi sen pelin tunnelman täydellisesti.


9. Junkyard Shaman - For Beckett 


Tämä Beckettin töiden tunnelmien pohjalta tehty pienen painoksen levy sai yllättävänkin hyvän vastaanoton siihen nähden, että kyseessä on 90 minuutin mittainen albumi, joka vaatii varmasti kuulijalta jotain vastaavaa, kuin Beckett lukijaltaan. Tämän pohjana toimi myös tavallaan ne viime vuonna tekemäni kasetit, joiden idea oli se, että nauhoitin suoraan kasetille 90 minuuttia musiikkia ja myin ne ihmisille, eikä toisia kopioita ole olemassa missään muualla. Tästä olisi tosin kiva saada joskus vähän isompikin painos, mutta eipä se yhdellekään tyrkyttämälleni levy-yhtiölle lähtenyt edes sen vertaa, että olisivat vastanneet ei, joten mikäpä siinä. Ehkä sen totaalinen hylkääminen onkin suurin tribuutti Beckettille, jonka teokset lähinnä torjuttiin pitkälle viidenkymmenen ikään asti.

8. Junkyard Shaman - Songs For The Trees


Mietin pitkään tämän tai tuon uusimman levyn väliltä. Päädyin tähän, koska tässä on tietynlaista hiljaisuutta, josta pidän. Kontrastia, surullista kauneutta, en tiedä mitä se on, mutta sitä tuolta kitarasta tulee ulos, kun sen laittaa päälle. Tämä tuntui siltä, että onnistuin maksamaan vanhoja kalavelkoja metsien lauluille, joita kuuntelin niin pitkään aina lapsena.

7. Electric Hobo - Valkoinen Ratsu


Tämä levy lähti liikkeelle niin pöljästä ideasta, ettei siitä voinut tulla, kuin aivan saatanan hyvää kamaa. Käytiin Nistikon Jussi soitti, että kirppiksellä on ilmaisia Leo Mellerin kasetteja, ja juoksin hakemaan niitä niin paljon kuin kehtasin. Nimet olivat niin hienoja, että heti tuli sellainen ajatus, että näistä pitää tehdä joku melulevy. Kitaranoisea kahden kaapin läpi, joku neljä eri mikkiä pystyyn ja ykkösellä koko paska purkkiin. Kasettien toisella puolella oli siis Leo Mellerin saarna, toisella puolella tämä levy. Nyttemmin tein pari kappaletta splittikasetteja, joissa toisella puolella on tämä levy ja toisella Late Night Meditations.

6. Junkyard Shaman - Late Night Meditations


Katson tämän jollakin tavalla edellisen sisarlevyksi. Jos se on meluisa ja sekava, on tämä taas rauhallinen ja harmoninen. Siinä on myös sellaista pysähtyneisyyttä, hetken nappaamista, jollaiseen pyrin soitossa usein. Kun pysäyttää jonkin asian soimaan muuttumattomana pitemmäksi aikaa, se muuttuu lautaksi, jolla ajatukset voivat harhailla vapaasti ja päämäärättömästi mihin sattuu. Shunryu Suzukin Not Always So tuli selailtua läpi muistin virkistyksenä tuota edeltävänä iltana, ja huomasin jälkeenpäin pyrkiväni vaistomaisesti melko meditatiiviseen ilmaisuun kaikin puolin.

5. Käki - Katoa


Neljän päivän totaalinen eristys äänimaailmana. Tämä ei tuo mieleeni suoranaisesti oikeastaan mitään muuta musiikkia, luultavasti siksi ettei sen pohja ole oikein missään musiikissa, vaan eristyksessä, pään sisään katoamisessa, ahdistuksessa. Sitä myöten tämä myös linkittyi vahvasti kirjaani, jota saattelin loppuun noihin aikoihin ja päätin, että mikäli kirjan julkaisu menee omakustannehommiksi, tämä levy tulee sen mukana eräänlaisena soundtrackina. Kaikki musiikki syntyi yhdessä yössä. Studion omistaja, rakas ystäväni Olli naureskeli, että jään etsimään universumin pohjaa. Seuraavana aamuna nauroin, että löytyi, mitähän sitten keksisi.


4. Junkyard Shaman - I Hope I'll Get Better But I'm Not Holding My Breath


Toisten lelut on parhaita leluja. Tein nämä kahdessa illassa ystäväni luona Espoossa, ennen kuin lähdettiin Budapestiin. Mielestäni se paranee loppua kohti, kun opin jättämään asioita vielä vähemmäksi ja vähemmäksi tajutessani, miten vähän riittää. Se on tietynlainen psyykeen jälleenrakennuksen soundtrack, myrskyn tuhojen keskeltä herääminen, vaurioiden tarkastelu ja alusta aloittaminen.. Se myös kuvaa nimeä myöten maailmankatsomustani jotenkin melko hyvin.

3. Käki - Dada Flesh


Tämä on näin korkealla paristakin syystä. Ensinnäkin siksi, että vaikka aluksi luulin, että tuo nimibiisin nauhoitus meni totaalisen vituiksi, huomasin myöhemmin, että siitä saa kaivettua tuon ulos kun vaan tekee vähän duunia. Tuossa biisissä on muutamia nimenomaisen hienoja hetkiä, joiden löytäminen tuosta kaoottisesta melusta saattaa vaatia useamman kuuntelun, mutta etenkin kommunikaatio bassossa olevan veljeni kanssa on itselle hieno asia tuolla seassa. Toisekseen siksi, että viimeisessä biisissä tehtiin Cédrikin kanssa kahdestaan juuri sitä, mistä Käessä on kyse. Ääntä, ei musiikkia. Musiikki on ihmisiä rajoittava käsite, koska he alkavat ajatella skaaloja, säveliä ja rytmejä. Kaikki äänet ovat hyviä ääniä. Kaikki äänet ovat musiikkia. Siinä on meidän filosofiamme tätä hommaa tehdessä. Veitsi, joka leikkaa ylimääräisen paskan pois ja jättää musiikin vain sellaisena, kuin se on.

2. Käki - Huku

Tämä on itselle merkityksellinen siksi, että tiesin koko ajan sen toimivan. Emme olleet kokeilleet tätä kertaakaan etukäteen, emme suunnitelleet tai sopineet mitään muuta kuin sen, että vire on avoin D-molli, let's go. Tiesin, että tällä porukalla tämä homma toimii. Asiat syntyvät ja kuolevat hissukseen juuri niinkuin pitää, välillä se yltyy kakofoniseksi meluksi ja lopulta hiipuu yksittäisiksi ääniksi. Tärkeintä on kuitenkin se, että se hengittää hyvin luontevalla tavalla, mikä nousee näissä kahdessa kärjessä olevassa levyssä melko suureen osaan.

1. J. Kill & Mr. Mule - Ruostuva Maailma / Palava Mieli

Kirjoittelin tästä keväällä niin paljon, ettei tämä varmaan yllätä. Tämä on itselle merkityksellinen ja tärkeä levy, koska siitä tuli paljon psykoanalyyttisempia ja syväluotaavampi teos, kuin alunperin ajattelinkaan. Siinä missä ajattelin tuoda Lopun Ajan Kansan Lauluja maailman aavikoilta suomalaisille soille ja metsiin, huomasin vieväni ne nimenomaan Pertunmaan soille ja metsiin, huomasin uppoavani tuohon mieleni alkusuohon, jossa Käärme sihisee ja kuljettaa minua taaksepäin lapsuuteen, ja siihen maailmaan, josta lähdin kasvamaan ja ruostumaan tähän nykyiseen tilaani. Levyä ei myöskään pidä kuunnella biisi kerrallaan, vaan tarkastella omaa häntäänsä kirjaimellisestikin syövänä albumina, jonka rahiseva rytmi on kuin kuihtuvan keuhkon rytmi, joka hengittää sisään ja ulos, aluksi voimalla, mutta koko ajan hitaammin ja heikommin. Tämä on kai tietynlainen komposition oppikoulu, ennemmin kuin musiikkialbumi, jossa on yhdeksän laulua. Siitä tuli syvempi ja merkillisempi, mutta myös merkittävämpi, kuin mitä alunperin piti. Olin myös otettu siitä, että Kyyn Tie II soi Limuradion Pitkien värssyjen yössä. Siinä on formaatti, josta minä nautin! Tätä levyä minulla on vielä jäljellä, vaikka melkein kaikki muut onkin loppuun myyty.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti