torstai 10. elokuuta 2017

Käki - Thought Patterns



Saksofoni. Vaikka vuosia pidin tätä kaiken juustoisuuden kuvottavana perikuvana niitä muutamia kaikkien tietämiä jazz-sekoilijoita lukuunottamatta, alkoi mieleni muuttua törmätessäni pariin äärettömän hienoon fonistiin. Onhan suuri osa kitaristeistakin aivan helvetin tylsiä, aivan samalla tavoin kaikkia soittimia voi soittaa aivan miten tahtoo ja se on pitkälti soittajasta kiinni mitä sieltä tulee ulos. Sain toissailtana kaverilta lainaan saksofonin ja vähän jännitin, että otanko sen mukaan vi en, kun eilen lähdin soittelemaan Cédrikin kanssa musiikkia. Kun onnistuin nopeasti eteisessä kokeilemalla saamaan torvesta ulos yhden äänen, päätin että joo, eiköhän tämän opi jos näin nopeasti saa jo äänenkin ulos.

Jätin siis kitaran himaan, viriteltiin mikkejä ja alettiin nauhoittaa. Tässä on ensimmäinen kerta kun soitin saksofonia koskaan elämässäni ja sain siitä ulos melkolailla sellaista ääntä kuin tahdoinkin. Loppua kohti opin jopa miten alarekisteri toimii. Tämän jälkeen kuunneltiin tätä läpi ja keskusteltiin niistä mielikuvista joita äänet herättivät, siitä nimetkin sitten tulivat. Ainut hankaluus on tuon mikittäminen fiksusti, se on vähän hankala saada kuulumaan kamojen läpi yhtä hyvin, kuin akustisesti. Looppien polkeminenkin oli vähän hankalaa, kun piti pönöttää mikin edessä samalla. Silti tuo on siitä hieno soitin, että se äänen tuottaminen on todella vahvasti pään sisällä. Ajattelin kuolevia, rampoja kurkia, vihaisesti kirskuvia metalliovia, sulavia kasvoja, tuo tuntuu inspiroivalta juuri siksi, etten yritäkään ajatella sillä soittaessani soittamista. En tosin kitarallakaan, mutta vieraassa värkissä se on vielä helpompaa, kun ei tajua muutenkaan sen toiminnasta mitään. Tämä on hyvä ja tältä pohjalta jatketaan, pakko kyllä ostaa omakin saksofoni jossain vaiheessa.

Tänään on tullut kuunneltua myös näitä Ylen kulttuurin huumehistoriaa käsitteleviä podcasteja. Vahva suositus kaikille, vaikka onkin vähän raskasta kuunnella podcastia, jossa puhujan sukupuolikin vaihtuu joka lauseen välissä. Aivot kuormittuvat, ja tällä univajeella ne ovat muutenkin vähän jäässä. Pakko nukkua joku päivä vähän.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti