Tänään muutettiin Cut To Fitin romut uuteen kämppään, samaan taloon jossa aletaan puuhailla vähän kaikenlaista muutakin tässä jossain välissä, kun keretään. Saa nähdä mitä siitä seuraa. Tekisi mieli soittaa nyt niin helvetisti keikkoja Cut To Fitinkin kanssa kuin vain saa kalentereihin mahtumaan, saapahan levyä ainakin treenattua, koska muuten sitä ei tule kauheasti treenailtua. Käki-keikkojakin kyllä soittaisi mielellään, tai vaikka soolonakin, eli aivan sama mitä saa soittaa, kunhan saisi soittaa mahdollisimman paljon kaikkea ja mahdollisimman pian. Tässä on nyt näemmä taas liika aikaa käsissä.
Tein tuosta For Beckett-levystä myös tupla CD:n kasetin lisäksi, siinä oli vähän näperreltävää ja vaikka se onkin ihan perus CD-R julkaisu, se on mielestäni sellainen, johon on nähty vaivaakin. Levyjen ja musteiden hinnan takia ryöstän siitä 7 euroa, ei niitä ole pakko ostaa jos ei siltä tunnu. Noiden pääasiallinen tarkoitus on lähinnä pitää minut hengissä köyhien kausien yli ja olla jonkinlaisia pienen painoksen taidejuttuja, lähempänä jotain yksilöllisiä grafiikan vedoksia kuin CD-painosta, jossa olisi joku 100 samanlaista kappaletta.
Kirjastakin sain yhden todella positiivisen palautteen, oikeastaan vähän sen suuntaisen viestin, että jos ei mikään iso pulju sitä ota, niin katsotaan asiaa. Olin aikalailla "ällikällä lyöty", kun on tottunut odottelemaan automaatin kirjoittamia hylkäysviestejä. Ehkä tuo teksti vain on sellaista, että se on niin eri maailmasta kaiken muun kanssa, että se jättää väistämättä jonkinlaisen vaikutuksen, johon on pakko reagoida jollain tavalla. Katsotaan mitä tästä seuraa. En tiedä onko se valheellista toivoa, mutta mielenkiintoni heräsi, kun näin, että reaktiot voivat olla muutakin kuin suoralta kädeltä hylkäystä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti