perjantai 19. toukokuuta 2017

Sekavan Musan Jamit takana!

Oli kyllä niin hyvät jamit ettei voi kuin hymyillä. Nuoria, juuri oikeanlaisia soittajia heilahti lavalle ja soittimet kiersi ihmiseltä toiselle, sai vaan ihmetellä miten hauskaa oli, kun perusoletus oli se, ettei tänne taas ketään tule. Tällaista hangessa tarpomistahan tämä touhu on, mutta tämäniltainen tuntui aika suurelta työvoitolta kaikkea ajatellen. Oli helvetin kivaa ja koko illan tuli ennen kaikkea aivan järjettömän hienoa musiikkia. Mikään mahti maailmassa ei voi estää jakamasta tätä, koska tämä ilta oli elävän musiikin juhlaa ja täydellinen osoitus siitä, miten hienoa tuntemattomien ihmisten kanssa soittaminen parhaimmillaan on. Kaikki vaan natsaa ja voi nauttia. Tuli soiteltua aika paljon rumpujakin tänään, oikeastaan tuntu että siinä tuli lennossa opittua aika paljon rumpujen soitostakin, vaikka se oli vähän hankalaa välistä, kun niitä ei oikein saanut asettuman, mutta soittaminen oli silti hauskaa.

Tekisi mieli merkitä kaikki soittajat jotenkin ylös, mutta se on vähän hankalaa, kun en tunne isointa osaa niistä edes nimeltä, vain naamalta pari. Hienoa porukkaa ja toivottavasti tulevat jatkossakin. Tajusivat heti mikä on homman nimi, eikä pallo pudonnut missään välissä, kolme tuntia täydellisyyttä jo ihan siinä valmiina. Yleisöäkin oli paremmin kuin koskaan ennen ja tuntuivat tykkäävänkin. On aika paljon mukavampaa soittaa ihmisille, kuin seinille. Jakaa jotain ihmisten kanssa.

Hauskaa on myös se, että heti kun lupasin ja asennoiduin siihen, että tänään on ambienttipäivä, kun ei ketään kuitenkaan tule, niin homma menikin oikeastaan kaikkialle muualle. Psykedeelisten rokkien ja jumijamien kautta johonkin postrockiin, grungeen ja ties mihin. Oli niin kovia laulajiakin messissä, että oli aikalailla ilo tykitellä menemään tuollaisella jgenillä ja etenkin noin pyörivällä kokoonpanolla. Ei vituttanut mikään. Ei kertakaikkiaan mikään. Täydellinen ilta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti