maanantai 16. tammikuuta 2017

Asiat alkavat löytää muotonsa

Tämä päivä osoittautui tuotteliaaksi. Tein seuraavaa levyä varten neljä biisiä. Tiedän jo miten levy alkaa ja miten se loppuu, viimeinen biisi oli melkoista kestävyysurheilua, kun soittaa 15 minuuttia kuumeista yhden soinnun jumitusta muutamalla soittimella putkeen. Siitä tuli kyllä täydellinen. Tai siis ainakin näillä tarpeilla täydellinen. Seuraavana yritän kalastella jostakin rahaa, jotta voin ostaa 5 wattin nupin kotona nauhoitteluun. Ihan siksi, että voi pitää oikeat soittoromunsa treenikämpällä, missä voi ja pitää muutenkin nauhoittaa kovempaa, kotiin riittää pienempikin, kunhan saa jonkun oikean vahvistimen kohinat ja suhinat talteen.

Levy tulee jatkamaan hieman samoilla linjoilla kuin Lopun Ajan Kansan Laulujakin. Oikeastaan se tulee ehkä jatkamaan siitä, mihin tuo levy jäi. Sen työnimenä on nyt Ruostuva Maailma / Palava Mieli. Se on ehkä ankeampi ja kirskuvampi, riitasointuisempi, ainakin tämän alun perusteella. Jos mietin sanoituksia, siinä tuntuu olevan paljon kulkemista ja vaeltamista, itseasiassa koko levy alkaa maailman luhistumisella ja metsittymisellä. Kylmät väreet menevät nyt pitkin selkää, kun tajusin miten hyvin tämä oikeasti toimiikaan. Lopun Ajan Kansan Lauluja loppui tuleen ja tuhkaan, tämä levy alkaa tuhkasta ja uudesta kasvusta, mutta kasvattaa aivan erilaisen maailman, kuin mistä edellisessä lähdettiin.

Huomaan myös, että albumien tekeminen on minulle vahvasti konseptisidonnaista hommaa. Muuten en koe tekeväni albumia, vaan jonkinlaista meditatiivista välityötä, tai jotain sen suuntaista. Vaikka ajattelin, että Kaikkeus olisi ollut varsinainen levy, se oli ennemminkin jotain sellaista, jota minun oli välttämätöntä tehdä siinä elämän vaiheessa oman ajatustyöni puhdistamiseksi. Liian epätasainen ja hajanainen se kuitenkin oli. Tästä tulee jotain sellaista, jonka koen omakseni ja tärkeäksi. Semiakustista psykedeliaa ei tehdä juuri yhtään, ei ainakaan riittävästi. Joten tässä tykittelen enkä muuta voi, hypoteettinen jumala minua armahtakoon.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti