Torstain keikka meni aivan mukavasti. Kontaktimikki alkoi ilmeisesti hajoilla käsiin jo silloin, mikä on kovin ikävä homma. Lopullisesti se hajosi eilen, juuri kun olin nauhoittamassa itse väkertämiäni jousipalikoita. Niistä sai juuri hyviä efektikohinoita ja kolinoita biiseihin. Teki mieli vähän kiroilla. Keikka! Vaikka alkufiilikset oli koko bändillä melko apeat ja rauhattomat, olosuhteet olivat itselleni täysin vieraat, kun piti pönöttää paikallaan ja liikkumatta ja sen isommin huutamatta, kaikki meni suhteellisen hyvin. Draaman kaaren kannalta Sociasylumin ja Sick Urgen olisi pitänyt ehkä olla toisinpäin, jälkimmäinen oli nimittäin niin kovaa keuhkoamista ettei sen jälkeen oikein mikään tuntunut missään, vaikka virolaiset hyvän keikan soittivatkin. Suosittelen todella, että jos Sick Urge jossain soittaa, niin menette ihmettelemään. Hemmetin hyvä!
Keikan jälkeen jauhettiin miksaaja Pekan kanssa siitä, miten helvetin hieno asia Torvi on ihan jo sen puolesta, että siellä saa kokeilla aivan kaikenlaista, mitä nyt sattuukaan saamaan pieneen villiin mieleensä kokeilla. Enpä keksi missä muualla olisin saanut soitella musiikkia näin laajalla skaalalla noisesta ja bluesista grindcoreen ja kolmen tunnin improjameihin. Tätä aikamme ylistettyämme oli aika pakata virolaiset ahtaaseen autoonsa ja ajaa meille. Saatiin auto parkkiin ja istuimme meille jauhamaan paskaa ja odottelemaan unta. Siinä muisti pitkästä aikaa miten iso osa keikkojen järjestämistä ja väkertämistä nuo ihmiset oikein ovat. Se, että voi majoittaa epämääräisiä hippiäisiä kotiinsa ja löytää yhteisiä juttuja vieraitten ihmisten kanssa, parasta. Grindcore-puolelta ei vielä ole kotiin mitään perseenreikiä kuitenkaan eksynyt. Lisäksi oli positiivista huomata, että nyt kun tuon kävijämäärän on saanut kasvatettua grindikeikoilla vähän alle kahdestakymmenestä vähän päälle kahteenkymmeneen, niin uskaltaa järkätäkin vaikka mitä, kun ei jää Pekalle velkaa miksaushommista. Saa jopa parikymppiä bensarahaa, joka yleensä riittää viemään ulkomaalaiset pois Lahdesta. Rajat kiinni vaan.
Eilisen päivän sitten lähinnä tein musiikkijuttuja. Moottoriturpa Huttunen laittoi joku aika sitten läjän biisejä, mihin oli jonkinlaisia raitoja vailla, ja eilen taisin kolme tai neljä niistä kikkailla jonkinlaiseen kuntoon. Sen lisäksi pyörin turhautuneena miettien, etten mitään ole saanut taas aikaan ties kuinka pitkään aikaan ja tein lopulta yöllä tämän levyn, kolme kitaralla soitettua ambientinomaista juttua. Loppua kohti alkoi olla jousessa riittävästi hartsia soittamiseen. Nimesin ne nyt luvussa olevan Jungin elämäkerran "teemojen" mukaan, yllättäen ne osuivat fiiliksenkin puolesta aika hyvin kohdalleen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti