keskiviikko 24. helmikuuta 2016

Patreon-sivu pystyssä.

Koska olen pohjimmiltani aika impulsiivinen ja äkkipikainen vesseli, päädyin kokeeksi tekemään nyt tämän Patreon-sivun. En tiedä, onko se riittävän selkeä ja informatiivinen, en oikein osaa myydä tuota sohlaamistani mitenkään fiksusti. Mutta kun muutamat ihmiset aina silloin tällöin ovat kysellee joistakin tavoista olla avuksi taloushuolissa, niin tämä kanava on nyt olemassa sitä varten. Osallistua voi vaikka yhdellä dollarilla kuussa, ja on turha luulla ettei sekin auttaisi meikäläisen budjetissa jo paljon. Rahat menevät paypal-tilille, jolla raha seisoo muutenkin pitempiä aikoja, ilman että muistan koko tilin olemassaoloa. Parhaimmillaan tämä voi olla kaunis ja hieno tapa saada ihmiset tuntemaan itsensä osallistetuiksi meikän tekemisistä, pahimmassa tapauksessa se vain vie Patreonin serveritilaa tyhjänä. Itselläni ei ole odotuksia, mutta tahdon tehdä sen kuitenkin mahdolliseksi halukkaille.

En keksinyt mitään fiksua palkitsemisjärjestelmää, joka ei olisi tuntunut todella ääliömäiseltä. Mietin vähän jotain sellaisia juttuja, mitä Michael Gira tekee Swans-projektien kanssa. Tietystä summasta hän saattoi piirtää selfiesi kuulakärkikynällä tai tehdä kiitos ja ylistys-laulun esi-isistäsi. Tuollaiset ovat meikästä ihan hauskoja hommia, mutten kuitenkaan osaa jotenkin tehdä niistä mitään "systeemiä". Joten helpompaa on vain, jos joku vaikka jonkun piirrustuksen tahtoessaan ihan vaan kysyy, että onko tuota olemassa ja voisiko sen postittaa. Käy paljon helpommin ja käytännöllisemmin, mikäli kyseessä on A4sta pienempi työ. Koitin tehdä tuon sivun helpoksi, ja kerjään rahojanne lähes amerikkalaisen TV-evankelistan innolla ja raivolla. Jumala suuttuu, jos ette maksa mun hammaslääkärilaskuja.

Tänään oli Helsingissä myös Harhakuvien treenit, pitkästä aikaa. Aluksi vähän takelteli ja piti hakea soundia kaiken loopperisekoilun ja himassa soittelun jälkeen, mutta kun se sitten löytyi niin olihan se soittaminen taas kivaa. On hauskaa, kun tuo musiikki on aikalailla sellaista, ettei voi tehdä virheitä. Voi toki räpeltää omiaan, mutta kun ei ole sopinut itselleen paria leadia lukuunottamatta mitään soitettavaa, niin kaikki ovet on auki ja saa tehdä biiseillä mitä tykkää. Parasta on se kuumeinen, houreinen, maaninen into minkä joihinkin juttuihin saa loihdittua ihan alitajuisesti, se on siistiä. Tai no parasta on aivan kaikki. Nyt alkoi meikäläisen hiihtoloma, mutta pitäis miettiä paria tulevaa keikkahässäkkää. Muutamia mielenkiintoisiakin juttuja olisi tarjolla, mutta pitää vähän miettiä riskejä ja kannattavuutta, kun on saanut taas vaan arki-iltoja järkkäiltäväksi. Viikonloppuisin ihmisten liikkuminen on vähän turvallisempaa, arkipäivät ovat vähän villiä korttia aina.. Mutta asiat selviää ihmettelemällä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti