tiistai 6. lokakuuta 2015

Unet, 6.10.2015

Viimeyön röhiminen aiheutti sen, että oli lähestulkoon pakko nukkua selällään. En muista mistä luin tai kuka huomautti siitä, että selällään nukkuessa näkee painajaisia herkemmin, mutta jotenkin arkkuun valmis, suora asento saa minut ainakin ahdistumaan hieman herkemmin iltaisin. Joten ehkä se valuu sitten uniinkin. Näin unta, jossa oltiin Terhin kanssa Jalkalassa, sukuni ison talon yläkerran perimmäisessä huoneessa. Maailma oli täynnä zombeja. Niitä oli siinä talossakin, ne kykenivät keskustelemaan ja toimimaan älyllisesti. Sain neuvoteltua parin zombin kanssa sellaisen välirauhan, että meitä ei purra, mutta tiesin ettei se kestäisi mitenkään kauhean kauaa. Yksi zombi koitti koko ajan suostutella minua siihen, että jos nyt ihan vähän purtaisiin, ja sitten kuolevaisuuden vaiva olisi ohi, kun käy läpi sellaisen..."muutoksen". Sanoin, että kun en ihan kauheasti haluaisi. Ehdotin, että voitaisiin pitää siellä nurkkahuoneessa zombeille jotain rave-paikkaa, jos vaan olisi yleinen sopimus, ettei meitä purra. Zombi koitti siltikin ehdottaa, että jos nyt vain purisi. Että ei se ole helppoa niillekään, koska kuolleet hampaat ja kynnet kuluvat aika paljon herkemmin, niinkuin vaikka raapiessa. Zombi alkoi raapia itseään ja kynnet ja kuollut iho alkoivat vain hilseillä pois. Hän ei voinut lopettaa raapimista ja tuijotti vaan itseään ja huusi raapiessaan. Juoksimme heti ulos talosta ja pihalle, siinä vaiheessa herätin itseni ja laitoin unen muistiin.

Toinen uni koski jotain projektia, jossa kuvasimme jonkun kartanon portailla jotain siperian huskya ja yritimme saada sen näyttämään sudelta. En tiedä mihin se liittyi, mutta ilmeisesti olin samassa paikassa soittanut Cut To Fit-keikan ennen sitä, koska minulle tultiin sanomaan, että levyjä on myyty kaksi ja rahat ovat eräällä jätkällä, joka joskus yhdeksän vuotta sitten soitteli bändeissä. Lisäksi kaksi lukioaikaista kaveriani istui jossain puutarhapöydän ääressä ja taputti käsiään ja sanoi, etteivät olisi uskoneet meikän olevan noinkaan hyvä siinä mitä teen. Levyrahat omaava tyyppi tuli tuomaan ne minulle, ja sujautti seassa pienen lapun, jossa luki "kai meikä kuuluu niihin 10 hyvään jätkään maailmassa?" Herätyskello soi, ja olin onnellinen, ettei minun tarvinnut vastata hänelle.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti