Todellisuus.

Todellisuus on se kokemuksellinen käyttöliittymä tai alusta, jossa me ihmiset toimimme. Vaikka näennäisesti elämme vain yhdessä todellisuudessa, on se eroteltavissa ainakin neljään erilliseen todellisuuteen, ehkä useampaankin, mikäli tekee jaosta karkeamman. Ensinnäkin elämme absoluuttisessa todellisuudessa. Kaikki me olemme paremman todistuksen puutteessa olemassa "jossain", mutta tähän todellisuuteen meillä ei varsinaisesti ole mitään selvää ja varmaa keinoa päästä käsiksi. Tästä syystä elämme pääasiallisesti aistitodellisuudessa, havaintojen ja aistikokemusten maailmassa. Monet erehtyvät pitämään tätä samana asiana, kuin absoluuttinen todellisuus, mutta jokainen joka ymmärtää aistiensa vajavaisuuden tai miten helposti niitä voi huijata, on valmis myöntämään näiden kahden olevan melkolailla eri asia. Absoluuttinen todellisuus, ainakin uusimman kvanttifysiikan teorian ja tiedon mukaan, on pääasiallisesti värähtelyä, ja meidän aivomme ovat se väline, joka rakentaa tästä värähtelystä havaittavan ja eheän todellisuuden.

Aivomme käsittelevät myös niitä päämme sisäisiä abstraktioita, jotka luovat sen subjektiivisen todellisuuden, jossa elämme. Se on meidän omamme, täysin kokemuksemme varainen kaikissa tulkinnoissaan ja havaintoja ohjaavassa mielenkiinnossaan. Siinä me elämme yksityisesti, ja tämä on jo kolmas laskettavissa oleva ulottuvuus. Neljäs on sosiaalinen ulottuvuus, se, jossa me jaamme näitä kokemuksellisia tajuntojamme, luoden niistä yhtenäisen kulttuurin ja sitä myötä myös historian. Tämä kulttuuri toimii meidän välittäjäaineenamme, valmiina kontekstina, jota pitkin välitämme viestit eteenpäin toisillemme.

Kuten Aldous Huxleykin sanoi, ihminen on "amfibiaani" (miksei sammakkoeläintä ole yleisesti käännetty näin?), joka elää useissa todellisuuksissa samanaikaisesti. Nämä todellisuudet eivät missään nimessä ole toisistaan irrallisia, eivätkä mitenkään erillisiä, vaan niillä on paljon yhteisiä rajapintoja. Olemme välillä enemmän, välillä vähemmän kosketuksissa kaikkiin niistä. Esimerkiksi unet ovat tajunnan tila, jossa olemme konkreettisesti erossa monista näistä todellisuuksista, mutta subjektiivinen abstraktioidemme maailma luo niistä mallinnuksia, jotka ovat monesti hämmästyttävän todellisia. Osa minusta haluaisikin nimetä unien todellisuuden erilliseksi todellisuudeksi, mutta katson sen olevan suurimmaksi osaksi kolmatta laatua, joka simuloi muita todellisuuksia aivoille, jotka eivät sillä hetkellä niitä aisti.

Todellisuuden itsensä määritelmänä en ole löytänyt mitään käyttöliittymää kuvaavampaa analogiaa, koska sellaista ei mielestäni olekaan. Todellisuus on jokin sellainen sovellutus, johon me kaikki voimme ottaa osaa yksilöllisen portin kautta, mutta joka on olemassa meistä riippumattomana. Kvanttifysiikan uranuurtaja John Wheeler oli vahvasti sitä mieltä, että tietoisuus on universumin kannalta välttämätöntä. Myös kosmologi Carl Sagan ja filosofi Alan Watts ovat tiivistäneet runollisesti asian niin, että me olemme universumi ihmettelemässä itseään.