tiistai 28. heinäkuuta 2015

Vinkkejä dialogin (elikkäs vuoropuhelun tai keskustelun) käymiseen.

1. Älä huuda. Tuntuu, että tänä aikana käytävä vuoropuhelu on pelkkää vuoron perään huutamista. Jokainen on valmis kertomaan oman mielipiteensä, mutta on myös jo päättänyt sen olevan oikea. Näin sitten huudetaan niin kauan ja paljon kuin jaksetaan, ja kun toinen on lopettanut huutamisensa, alkaa taas oma vuoro. Jos tahdot käydä minkäänlaista älyllistä keskustelua, oli aihe mikä tahansa, lopetat huutamisen. Tätä ei olla opittu ainakaan näiden päivien näyttöjen ja Facebook-päivittelyjen perusteella vielä poliittisten päättäjienkään tasolla.

2. Kuuntele. Kun opit pitämään pääsi kiinni, voit avata korvasi ja kuunnella, mitä olettamallasi vastapuolella voi olla sanottavaa. Kuuntelu ei tarkoita vain sitä, että istut hiljaa sen aikaa, kun toinen puhuu, vaan että oikeasti kiinnität huomiota kaikkeen mitä tämä sanoo. Se ei tarkoita sitä, että tartut keskustelukumppanisi valitsemiin sanamuotoihin tai epämääräisiin sanavalintoihin (mikäli jokin asia askarruttaa, voit pyytää häntä toki selventämään), vaan siihen mikä hänen sanojensa muodostamien lauseiden keskeinen sanoma ja ydin on. Kun olet oppinut tämänkin oleellisen taidon, voitte siirtyä kohtaan kolme.

3. Keskustele. Kun opitte käymään näin ollen jonkinlaista ajatusten vaihtoa, olette vähitellen lipsahtaneet keskusteluun, elikkäs dialogiin. Onnea! Tässäkin vaiheessa voi toki vielä tehdä monia fataaleita virheitä, jotka suistavat keskustelun takaisin vastavuoroin huutamiseksi. Näistä on saatettu opettaa sinulle vaikkapa lukion filosofian kurssilla argumentaatiovirheinä, mutta niihinkin takertuminen tai niiden opaskirjan kanssa vahtaaminen tekee sinusta lähinnä rasittavan keskustelukumppanin. Kunhan pidät itse mielessä, että keskustelet asiasta, omana itsenäsi, omasta arvomaailmastasi käsin ja sillä tiedolla, joka sinulla asioista on, ja toinen tekee samoin, olette jo aika hyvällä mallilla. Älä tunge omia sanojasi, asenteitasi ja ajatuksiasi toisen suuhun vain siksi, että hänen maailmankuvansa saattaa olla vastakkainen omasi kanssa. Ymmärrä, ettei oma perspektiivisi ole sen objektiivisempi, kuin toisenkaan. Keskustelun keskeisiä ongelmia juuri nyt on myös se, etteivät keskustelukumppanit varsinaisesti kohtaa toisiaan. Kaikki postailevat erillisiä facebook-päivityksiä ja vaativat milloin ketäkin irtautumaan toisten mielipiteistä ja asenteista, mutteivat varsinaisesti törmää minkäänlaisen dialogin merkeissä.  Jokainen on kuitenkin vastuussa omista tekemisistään, sanomisistaan ja asenteistaan, niin hyvässä kuin pahassakin.

4. Pidä mieli avoimena. Opi. Vaikka keskustelu ei johtaisikaan minkäänlaiseen kompromissiin tai ratkaisuun (olettaen, että kyseessä yhä on KESKUSTELU), siitä jää kuitenkin aina käteen jotain. Toisten ihmisten perspektiivi laajentaa väistämättä omaakin näkökulmaa asiaan, vaikka ei olisikaan siitä samaa mieltä. Erilaiset mielipiteet eivät ole maailmanloppu. Kun ajattelun ristiriitoihin osataan suhtautua jotenkin älyllisesti vahvojen tunnereaktioiden sijaan, pystytään väistämään jo todella monta sudenkuoppaa. Vaikka aihe herättäisikin suuria tunteita, pyri suhtautumaan asioihin objektiivisesti. Näkökulmasi ei voi olla objektiivinen, asenteesi itseäsi kohtaan voi.

5. VARO LAATIKOITA! Äärimmäisyys on aina vaarallista, koska se kaventaa näkökulmaa ja alkaa tunkea ihmisiä ismeihin ja laatikoihin, jolloin nämä alkavat itsekin rajoittaa itseään ja ajatteluaan. Me emme tarvitse uutta keskiaikaa, joka tällaisesta seuraa, joten toivottavasti älyllinen kanssakäyminen erilaisten ihmisten välillä lisääntyy. Juuri tästä syystä se monikulttuurisuuskin nähdään hyväksi asiaksi, koska se pakottaa tehokkaasti ajattelemaan asioita eri kantilta.

Siinäpä nyt muutama, joilla pääsette ehkä alkuun. Antoisia keskusteluhetkiä. Olen myös valmis keskustelemaan näistä ohjeista, joistakin epäselvyyksistä tai omista asenteistani.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti