keskiviikko 29. heinäkuuta 2015

Keikkoihin valmistautumista.

Yöllä piirtelin Pahoinvoinnin Spiraaleja ja yhden Sukka-Muukkosenkin, ne löytyy tuolta sivusta, mistä nuo sarjakuvat nyt yleensäkin löytyy. Nukuin muutaman tunnin ja heräsin mielenkiintoiseen uneen. Siinä selostettiin luontodokumentin tavoin, miten kodit koittavat aina tappaa ihmisiä, mutta niiden ajan taju on niin paljon meidän aikakäsitystämme hitaampi, ettemme aina ihan huomaa näitä salakavalia yrityksiä päästää asukkaat hengestään. Esimerkiksi, JOS satut asettamaan terävän keittiöveitsen vessan peilitason reunalle, se väistämättä jossain vaiheessa putoaa siitä, ja JOS satut tällöin olemaan siinä alla, VOIT päästä hengestäsi. Juuri tällaisilla katalilla konsteilla kodit koittavat meitä tappaa. Voitte kuvitella, miten paljon nauratti tästä unesta herätessä.

Käytiin Helsingissä treenailemassa lauantain keikkaa varten. Soitin aivan päin vittua, mutta niinpä ne taitaa viimeiset treenit ennen keikkaa aina mennä vähän rypeksien läpi. Jää mieleen kaikki se, mitä ei saa kusta keikalla. Ainakin uskon, että niin se toimii. Kun jää kompastuskiviä, muistaa missä ne olivat ja on tarkkana niiden kanssa. Lauantain keikkaa ennen on vielä kumminkin Cut To Fitin keikka Kuopion Henry's Pubissa. Olen odottanut Kuopiossa soittamista melkolailla suoraan viime Kuopion keikasta asti. Siellä on aina hauska soittaa ja tähän asti on ollut hyvä fiilis. Tullessa pyöräytettiin Sheriffin autosta löytynyt Black Mouth kerran läpi, että muistan taas vaihteeksi, mitä biisejä meillä edes on. Vaan aika selkärangastapa ne kuitenkin tulee. Mikä on hyvä homma, koska muistin varassa näistä hommista ei aina välttämättä tulisi yhtään mitään.

Pari päivää olen nyt etenkin tämän pätkän myötä haaveillut shakuhachista:

Siinä on soitin, joka toisin kuin vaikkapa meidän nokkahuilumme ja muut pillimme, ei tarvitse tuekseen mitään muita soittimia. Se mikä itseäni kiehtoo on soittamisen fyysisyys, taivutukset, vibrat ja äänten rikkominen on kaikki opittava tekemään soittajan päässä, ja ne ovat ainakin yhtä iso osa soittamista, kuin sormilla painettavat nuotit. Japanilaisissa soittimissa ja kansanmusiikissa muutenkin on järjettömän hienosti sisään rakennettuna se tietynlainen dronen elementti, soitinten resonanssi ja melun olennainen kuuluminen musiikkiin on aina kiehtovaa, etenkin kun se on olemassa jossakin (lähes kaikessa) vanhassa musiikissa. Me olemme omaksuneet tämän "kappaleorientoituneen" lähestymistapamme musiikkiin suhteellisen vasta, ja dronessa ja kaikessa muussa kuljettavassa touhussa meillä on paljon pitemmät perinteet. Uskoisin, että tämä olisi huuliharppujen ja nokkahuilun jälkeen ihan opittavissa oleva soitin. Tässä olen vakavissani miettinyt nyt sellaisen hommaamista. Kaveri tilasi jo omansa meikäläisen hypetyksen jälkeen, eli kaipa voin kokeilla sillä ensin. Omalla kohdalla pitää odotella rahaa, ja sitä saa odottaa luultavasti hetken aikaa. Puolan reissukin on tuossa viikon päästä, ja olisi sielläkin kai jollain elettävä. Kuten vanha savolainen viisaus sanoo, suap nähä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti