perjantai 30. tammikuuta 2015

Blues train is comin'.

Jostain syystä heräsin taas puoli kahdeksan korvilla ihan virkeänä, ja siitä lähtien olen enimmäkseen katsellut blues-dokkareita youtubesta ja juonut kahvia. On aina jotenkin yhtä mielenkiintoista huomata, miten tehdyt levyt joko ohjaavat eteenpäin, syventämään samoja elementtejä, tai sitten polkaisevat täysin eri suuntaan. Uskoisin, että seuraavana teen taas levyllisen blues-biisejä akustisen kitaran kanssa. Näin myös unta, että sain kasetilleni jonkun yhden tähden arvostelun jossain lehdessä, siinä haukuttiin se ihan paskaksi ja oli saatu suunnilleen kaikki pienetkin faktat väärin, en oikein tiedä onko se ehkä pahin mahdollinen arvostelu, sellainen jossa on jotkut pienet faktat päin helvettiä. Se on ehkä ärsyttävämpää, kuin se, että joku vain vihaisi täysillä sitä mitä teet. En tiedä, saattaahan noissa jossain lehdissä ollakin sellainen täysin lyttäävä arvostelu. Kolmeen lehteen laitoin kasetin, mutta en tiedä suostuvatko ne edes arvostelemaan sitä, tai tekevätkö ne tuollaisesta lo-fi-läjästä mitään ylipäätään. Ei kai, kun en soita jossain hipsteribändissä.

Nyt on taas sellainen kuollut hetki, että kaikki suunnitelmat ovat auki. Voisin joko lähteä treenikselle nauhoittamaan tätä jossain tajuntani laidalla hautuvaa sludgeilulevyä, keittää kahvia ja katsella lisää dokkareita, tai lähteä käymään kaupungilla pyörähtämässä. Rahatilanne paranee taas ensiviikolla oletettavasti, mutta nyt on vähän sellaista hiatus-vaihetta, kun ei oikein tiedä kerkeääkö kaikki mahdolliset päätökset tulla vuokranmaksuun mennessä. Ja epätietoisuus on ärsyttävää, vaikka sen ei antaisikaan liikaa itseään stressata. Sen kuin laittaa bluesit soimaan ja katsoo tiliä seuraavan kerran vasta vuokranmaksupäivänä. Niin se on toiminut tähänkin asti, ja aina on hyvä tullut.

Bluesin soittaminen on jotenkin aina sellaista touhua, että se tuo ilon takaisin musiikin soittamiseen. Vaikka se onkin aina yhtä sydäntä lämmittävää puuhaa, on blues nimenomaan se, mikä tuo soittamisen hauskuuden esille. Muuten saattaa tehdä asioita otsa rypyssä ja vakavalla naamalla, miettiä asioita liikaa, bluesia soittaessa taas voi niin sanotusti tykitellä kyrpänä koko ajan, välittämättä niinkään siitä, jos ei joku nuotti osu kohdalleen, kunhan vaan on hauskaa. Lisäksi saa leikkiä rytmeillä, pitää sykkeen hengissä ja pyöriä siinä ympärillä. Se on hauskimpia, monipuolisimpia ja jotenkin vaan cooleimpia hommia musiikissa! Taidan käyttää koiran, pällistellä pari dokkaria ja pyörähtää kaupungilla kuuntelemassa lisää musiikkia. Elämä on ihan jees taas.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti