torstai 25. joulukuuta 2014

The Salvation

Katselin juuri The Salvationin, ja se oli ihan näyttävä elokuva. Melkein kuin olisi maalausta tuijotellut koko ajan. Uudempien elokuvien ongelmana vain on melko usein se, että on aika vaikea uskoa silmiään, ja siksi epäilee tuijottavansa koko ajan digitaalimaalausta tai ainakin trikkikuvaa. Se on vähän harmi, ellei hommaa ole lyöty tarkoituksellisesti yli vaikkapa jonkinlaisen sarjakuvamaisen tyylilajitekemisen puitteissa. Mutta tarinatpa ne ovatkin yleensä se kiehtovin osa kaikkea. Tässä se puoli oli melko perinteinen, mutta suhteellisen vähällä dialogilla saatiin luotua kuitenkin melko teräviä henkilöhahmoja, mikä oli omalla tavallaan hienoa seurattavaa.

Westernien hienoin puoli on mielestäni se, miten ne ravistelevat dualistista maailmankuvaa väistämättä, kun hyvät ihmiset eroavat pahoista ihmisistä lähinnä muutamalla laukauksella. Sheriffit ovat yhtä kieroja, kuin täällä todellisuudessakin, tai jos eivät kieroja niin ainakin vähän pelkureita, olosuhteidensa äärellä valintojen kanssa painivia munattomia ja voimattomia olentoja, joiden on pohdittava useampien ihmisten hyvää ja kylän tasapainoa. Sitten omalla kostoretkellään ajelehtiva hyvä jätkä, jonka motiivi on lähinnä KOSTAA, tulee ja hoitelee sheriffin ongelmat, eli siis tehdessään pahaa, tekee jotain näennäisen hyvää siivoten kaupungin pahoista jätkistä. Pahuuskin tarkoittaa tässä yhteydessä monesti vain niitä, jotka vahvimman oikeutta noudatten karmastaan sen suuremmin välittämättä toteuttavat vaistojaan ja mielihalujaan, kunnes suututtavat väärän jätkän, joka sitten tulee ja niittää koko porukan muutamalla revolverin rullalla. Ihan vain omasta vihastaan, eikä mistään ylevästä maailmanparannushaaveesta. Toki on hieman varioituja storylineja, mutta pääpiirteittäin ne menee jotenkin näin.

Tässä on nyt tullut muuten lähinnä kirjoiteltua eksessiiviset määrät, vaikka pieni prosentti niistä mihinkään taitaa päätyä. Create & Destroy Pressin jätkä suostui ainakin vilkaisemaan englannin kielistä runokokoelmaa, jos vaikka suostuisi niitä muutamankin printtaamaan, niin voisi keskittyä seuraavan tykittelyyn jo vähän suuremmalla intensiteetillä. On sitäkin jo kai 50 sivua valmiina. Ja lisää saa kirjoiteltua tässä kyllä.. Materiaalista ei taas tunnu olevan pulaa..

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti