keskiviikko 31. joulukuuta 2014

Lisää Black Mouthin studiosekoiluja.

Tässähän kerettiin vielä tämän vuoden puolella tehdä vaikka mitä! Helposti sai koko levyn nauhalle ja roudasi vielä romut treeniksellekin ja kaikki meni muutenkin juuri niin kuin piti. Olen kaikin puolin tyytyväinen näihin nauhoituksiin, koska olen aina sanonut, ettei meidän pitäisi nauhoittaa mitenkään muuten, kuin livenä. Ja nyt kun niin teki, kaikki meni aivan nappiin. Vaikka monesta biisistä otettiin parikin ottoa, oli se ensimmäinen yleensä paras, mikäli se oli mennyt kokonaan läpi. Toisella kerralla sitä rupeaa vahtimaan virheitä ja sitten niitä vasta tuleekin. Eikä niitä pidä pelätä, jos kohkaaminen pysyy hyvällä tasolla, on aivan sama jos joku yksi isku siellä seassa ei muka osu kohdalleen. Eilen käytiin siis nauhoittelemassa vielä jotain taustahuutoja ja kitaranvingutusta, ja saatiin tästä aikaiseksi tällainen viiden minuutin "studiopäiväkirja".


Studiopäiväkirjat ovat muutenkin mielestäni vähän hölmöjä. Joka helvetin bändin pitää kuvata sellainen, ja pääasiassa niiden sisältö on helvetin pitkiä pätkiä rumpupornoa rumpaleille, ja sitten mennään pikakelauksella kaikki muu ohi. Tai sitten väkinäistä hassuttelua. Tähän koitin nyt kasata kaikki tällaiset kliseet. Mietin eilen Eetulle päin kävellessä, että yksi olennainen tätä bändiä on alusta asti ollut kyllä kaikenlaisen rokkenroll-elämän ihannoinnin tappaminen. Siis kliseiden, myyttien, niiden kaikkien musiikin kannalta täysin yhdentekevien paskapuheiden paljastaminen ja hävittäminen. Sitä on tullut vastaan aika monta bändiä, jotka yrittävät elää läpi jotain sellaista, mitä ovat lukeneet jostain helvetin Mötley Crue kirjoista tai katsoneet Pantera-dvdltä. Eli siis yrittävät larpata jotain sellaista ison maailman rokkimeininkiä, sen sijaan että keskittyisivät siihen OMAAN tekemiseensä. Toisaalta näistäpä sitä erottaakin yleensä tehokkaasti luovat mielet, ne jotka keskittyvät luomaan uutta, eikä vain toistamaan jotain vanhoja latteuksia. Ja niiden ihmisten tekemisiä minä arvostan ja rakastan tosissani sydämeni pohjasta.

Se on myös suuri syy siihen, että tämä bändi pysyy melkolailla marginaalissa. Liiallinen avoimuus ja rehellisyys ja läpinäkyvyys on helvetin vaivaannuttavaa kaikille niille osapuolille, joiden elämä, duuni, tai bänditouhut perustuu melko pitkälle näille harhoille. Mutta sekään ei haittaa minua. Olen aivan tyytyväinen tähän nykyiseen tilanteeseen, jossa saadaan keskittyä tekemään musiikkia, eikä tarvitse tehdä kompromissejä tai uhrata mitään siitä, mitä rakastaa tehdä. Tähän koko meikäläisen elämä on tähdännyt, ja olen melko helvetin ylpeä tästä. Se on meidän, eikä sitä omista mikään levy-yhtiö tai pikkutakkiläski.

Vaikka tässä ollaankin myyttejä murhaamassa, en tarkoita hetkeäkään etteikö soittaminen tai kiertäminen olisi kivaa. Se on parasta maailmassa. Minua ei ole koskaan vaivannut oikeastaan mitkään olosuhteet, vaikka kaikennäköistä on tullut eteen. Kaikki mitä annetaan, on plussaa, kun ei koskaan odota yhtään mitään. Olen varautunut joka reissulla siihen, että joudutaan nukkumaan pihalla neljänkymmenen asteen pakkasessa, koiran paska tyynynä tai jotain muuta yhtä ankeaa, ja sitten pääseekin jonkun kämpille nukkumaan lattialle, se tuntuu aina yhtä luksukselta tuollaisen mielikuvan jälkeen. Kaikki on koko ajan vain helvetin mukavaa. Ainoa asia, mikä saa minut huonolle tuulelle, on paska keikka. Toki sitä nyt tulee veljelleen vittuiltua ja kiukuteltua välillä, mutta kumpikin meistä, ja nykyään Vilikin, tietää mistä siinä on kyse. Se on kaikki jotain epämääräistä kierrosten nostamista keikkaa varten, eikä me Eetun kanssa olla välttämättä yhtään vihaisia toisillemme, vaikka se saattaa siltä kuulostaakin. Kun on elänyt koko elämänsä symbioosissa toisen kanssa, ei suutu mitenkään ihan kauhean helposti.  Tai tietysti joskus, jos toinen on täysi ääliö, mutta harvemmin kuitenkin.

Nyt voisin juoda lisää aamukahvia ja lueskella vaikka Bukowskia tässä aikani kuluksi. Ongelma sen kanssa on vain se, että rupeaa niin herkästi mieluummin kirjoittamaan itse, kun alkaa tulla liian monta pätkää kilparadalta..

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti