koiranunta.

Aamuyön kipeät tunnit ja Vincent Gallon levy When. Täytyy sanoa, että tämä on kyllä yksi parhaista levyistä, joita minun elämässäni on tullut vastaan, enkä vielä pari kuukautta sitten ollut kovinkaan tietoinen koko kaverin olemassaolosta. Etenkin kirjoittamisen taustalle ja juuri tähän epämääräiseen aamuyön bluesiin juuri täydellistä musiikkia. Nyt on tullut kaksi yötä lähinnä kirjoitettua, ja mietin, että voisin valvoa koko tämän yön kirjoittamassa. Ei kai minulle ole mitään sen tähdellisempääkään paikkaa tai tarvetta. Häiriintyneen sähköinen tunne ja ahdistus sisuksissa, syke tuntuu mahan pohjassa ja selkäytimessä aina kun siihen keskittyy. Koko olo on niin solmussa, etten jaksa edes yrittää keskittyä sen avaamiseen oikein mitenkään päin, joten keskityn vain purkamaan sitä sanoihin, yksi lanka kerrallaan. En voi tehdä juuri muutakaan.

Yritin piirtää, mutta ei siitäkään oikeastaan tullut mitään. Tällaisen kaaoksen sain aikaiseksi, ja sitten hirtti kiinni:

Koira tuhisee jaloissa ja muistelen äidin isän koiraa, joka oli meillä hoidossa kun olin lapsi. Se kiintyi isääni ja kulki joka paikkaan perässä. Nyt tämä koira vaikuttaa kiintyneen minuun ja mietin, mikä ikäisissäni miehissä ja koirissa on. Sitten tajuan meidän olevan melko pitkälle samaa porukkaa. Tavalla tai toisella kulkukoiria, jotka ovat eksyneet erilaisiin paikkoihin, erilaisiin tilanteisiin, mutta me koirat olemme melko samanlaisia. Ajattelin joskus, ettei minun talooni mahdu kahta koiraa, toista itseni lisäksi, mutta se on oikeastaan aika mukavaa. Että on joku, johon samastua. Epämääräinen yhteys. Ei sitä osaa selittää. Eikä sitä tarvitse selittää niille, jotka sen tajuavat. Mutta olo on silti kuin koirankoppiin ajetulla kulkukoiralla.

Kaikki tuntuu virtaavan ulos suhteellisen helposti. Olen ollut hereillä aamu yhdeksästä, enkä yölläkään nukkunut paljon. Saatoin kirjoittaa tämän kaiken jo. Tai sitten en. En voi tietää. Olen melko väsynyt. Kai. En oikeastaan kauheasti välitä. Mistään. Tulkoot ulos, jos ovat tullakseen. Nyt voisin kirjoittaa lisää.