lauantai 15. marraskuuta 2014

Nuorison kuva mediassa ja villi lauantai..

Immuniteetti alkaa antaa periksi heti, kun työtila alkaa hiipua pois päältä. Pari päivää olisi kuitenkin vielä edessä, että toivottavasti ei nyt ihan täyttä kuumetta iske vielä tässä viikonlopun aikana. Eilen tuntui siltä, että olisin voinut kirjoitella vaikka kuinka paljon enemmänkin, mutta päädyin lopultakin vain maalaamaan aavikkotaulun ja lueskelemaan nuorisoa koskevia tilastoja käsittelevää Nuorista Suomessa 2014, läpyskää. Melko pitkälle omien havaintojen mukaista informaatiotahan se kaikki on, juominen vähenee sellaisiin lukemiin, ettei se ole ollut siellä vuoden -87 jälkeen. Vanhempien alkoholin käyttö aiheuttaa suurimmat alkoholiin liittyvät ongelmat ja ahdistukset nuorten elämässä. Kannabiksen käyttö on tehnyt tasaista nousua, vaikka todellisuudessa uskon ja tiedän, että käyttäjäkunta on kaikkia tutkimuksia merkittävästi laajempi, suurinta osaa vain ei kiinnosta leimautua rikollisiksi, hukkapaloiksi tai muuten epäilyttäviksi.

Minusta on mielenkiintoista lueskella tätä ja verrata sitä median kuvaan nuorista. Pikkuhiljaa se on nimittäin alkanut kokea melko merkittäviäkin muutoksia. Siinä missä etenkin kiakkovierasjuhlien jälkeen kaikki nuoriso oli vain hulttioroskasakkivarkaita (paitsi tietysti sosiopaattiset kokoomusnuoret, joiden käytöksessä kukaan ei havaitse mitään moitteen sijaa), nyt on ollut paljon vanhusten auttamista, kiusaamiseen puuttumista, älykästä ja vastuuntuntoista toimintaa, joka saavuttaa jopa median huomion. Pilalla ei ole lapset ja nuoret, eivät ole koskaan maailman historian aikana vielä olleet, vaan kyyniset ja passiiviset aikuiset. Ne ihmiset, jotka sanovat, että ei kannata seurata unelmiaan, ei kannata toteuttaa itseään, ei kannata yrittää, ja kulkevat itse tuolla painekattiloina kunnes räjähtävät kuolemanpelkoonsa viidenkympin kynnyksellä. Mutta jokainen tyylillään, kaipa saatte parin vuoden päästä lueskella jotain omia kriisipostauksiani. Sitähän tämä toisaalta on ollut koko ajan, eikä se elämä oikeastaan yhtään mitään muuta olekaan. Pelkkää kriisistä toiseen kompastelua ja oman maailmankuvan ja persoonallisuuden jatkuvaa yhteensovittamista. Sille vain on tiettyjä nimiä tiettyjen vuosirenkaitten kohdalla, kun yksinkertaisemmat eivät muuten tajua pitää niitä systeemeitä käynnissä.

Tänään tehtiin Terhin kanssa siivoillessa ihan ohimennen teknobilelauantaibiisi. Nyt mennään kauppaan ja sitten tehdään bilelauantaimuchosnachos. Sitten voisi katsella lisää The Officea, vaikka siinä alkaakin olla melko raskas määrä ihmissuhdedraamaa periamerikkalaiseen malliin. Olisi kai sitä voinut katsoa brittiversiotakin, mutta ensimmäistä kertaa kävi Ricky Gervais ärsyttämään tosi paljon maneeriensa kanssa. Huomasin viime yönä, että meikän unet oli kuvattu samalla tavalla, kuin The Office, eli kai liika on liikaa kaikessa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti