sunnuntai 15. kesäkuuta 2014

Dokumentit = parasta.

Netflix avasi suoranaisen dokumenttien tulvaportin, ja tämänkin viikonlopun jälkeen tiedän taas edes vähän enemmän uskonnoista amerikassa, ajasta, painovoimasta, supernovista, John Lennonista, aavikoista, DMT:stä, My Little Pony-faneista, maailman parhaasta huonosta elokuvasta ja ihmisistä ylipäänsä. Ainoa miinuspuoli on se, että välissä pitää nukkua ja syödä, ja että osa dokumenteistä on niin pitkiä, ettei niitä kerkeä katsoa enempää. Itseni sivistäminen on ollut minulle aina jonkinlainen henkinen harjoitus. Kaikki se tähtää isompaan perspektiiviin ja laajempaan ymmärrykseen asioista, jotta ei olisi vain siinä omassa pienessä nurkassaan roikkumassa väkivaltaisesti kiinni omissa pienissä näkemyksissään. Se auttaa ymmärtämään ihmisyyttä ja erilaisuutta, opettaa huomattavan paljon kärsivällisyyttä ja ymmärrystä ja on ennen kaikkea helvetin mukavaa.

En osaa tiivistää tätä kaikkea tässä orastavassa (tai jatkuvassa, en tiedä monesko päivä tämä oikein on, mutta tiedän ettei ruutujen tuijottaminen auta asiaa) migreenissäni. Kaikki tuntuu olevan yhtä informaation mössöä, jota aivoni alkavat käsitellä vähän kerrallaan ja pieninä paloina, soveltaen sitä sitten aina sopivan tilanteen tullen, saaden ympärillä olevissa ihmisissä aikaan sen tutun "mistä vitusta sä tämänkin tiedät?!"-reaktion, johon voi vastata vain, että katsoin dokumentin tai luin kirjan aiheesta, en enää luultavasti itsekään muista, että kumman. Eikä sen ole niin väliksikään. En ole elitisti, joka pitäisi lukemista arvokkaana vain siksi, että kirjojen lukeminen vaikuttaa fiksummalta. Pidän lukemista arvokkaana siksi, että se stimuloi mielikuvitusta, ja on usein rehellisemmin ikkuna yhden ihmisen mieleen, kun taas dokumentissa ja videossa yleensäkin tällainen puoli voidaan häivyttää olemattomiin rajauksilla ja leikkauksilla, yleisluontoisilla otoksilla ja epämääräisillä asiantuntijoilla, jotka esittävät asiaansa totuutena.

Kirja on aina kirjoittajansa tekele, oli niitä sitten yksi, tai useampi, mutta nimi kannessa kertoo heti, kuka sen takana on. Toki on dokumentaristeja, jotka tekevät omalla naamallaan näkemyksensä selväksi, esimerkiksi Bill Maherin Religulous oli hyvä dokumentti, josta kuitenkin välillä paistoi läpi se, että tässä nyt ollaan amerikan hönttien kanssa tekemisissä. Hän syytteli jenkkejä kristittyjä siitä, että nämä lukivat omia tekstejään kirjaimellisesti, ja eurooppalaisia muslimeja siitä, että nämä eivät lukeneet omia tekstejään kirjaimellisesti. Buddhalaiset hän ikävä kyllä jätti rauhaan, olisi ollut mielenkiintoista nähdä miten hän reagoi siihen, kun buddhalaisia ei oikeastaan kiinnosta yhtään, kuka ne vanhat tekstit oikein kirjoitti, miksi tai koska. Tärkeintä on vain tässä ja nyt ja kaikki muu on abstraktia ajattelua tai yhdentekevää. Mutta siinäkin kyse on tietoisesta rajauksesta. On se dramaattisempaa puhua uskontojen sotaisuudesta ja lopettaa ydinpommeihin. Hyvä dokkari mielestäni siitä huolimatta, noin niinkuin viihdyttävyysarvoltaan.

Aloin myös pohtia sitä josko DMT (dokumentti DMT: The Spirit Molecule) olisikin se entsyymi, joka alkaa riittävästi päällekkäin kasautuessaan tuottaa tietoisuutta, koska sitä kuitenkin on kaikissa elävissä organismeissa, joilla on minkäänlaista olemassaolevaa tietoisuutta. Jos tietoisuus on sellainen ominaisuus, joka auttaa elämää "dekoodaamaan" tätä todellisuutta ymmärrettävään ja käsiteltävään muotoon, ja ayahuascan tai lääkkeen muodossa nautittu DMT on niin sanottu "yliannostus aistikokemusta", jolloin siitä tulee jotakin yliaistillista.. En tiedä, voin vain pyöritellä kaikenmaailman asioita tässä pienessä päässäni, spekuloida ja pohtia, kun ei minua päästetä yliopiston ovista sisään. Mutta jos joku  minua älykkäämpi neurologiaan, biokemiaan tai psykologiaan päin kallellaan oleva ihminen miettii itselleen jonkinlaista tutkimuskohdetta, niin sanoisin, että tee kaikkesi saadaksesi tutkia tuota, koska siinä saattaa olla jotain todella mullistavaa edessä. Nyt menen kauppaan, ja katson ruoan tehtyäni pari tuntia Simon Peggiä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti