sunnuntai 16. maaliskuuta 2014

Kohti tietä, ja sen yli!

Tässä on nyt kulutettu päivä katsoen loput Sons of Anarchyn kutostuokkarista, ruokaillessa ja Paavo Pesusientä katsellessa, sekä uutta megafonia duunaillessa. Äsken taas pakkasin, ja olin saman ongelman edessä, kuin aina: mitä sitä muka tarvitsee kahdeksi viikoksi mukaan? Ei juuri mitään. Normaalireissulle kolmet-neljät bokserit, parit sukat, pari paitaa, yhden hupparin sen lisäksi mikä on päällä (koska niistä saa tehtyä kätevän spurgumakuupussin, jalkojen haihduttama lämpö ei karkaa ja pysyt lämpimänä lattiallakin, ellei nyt olla ihan jossain autotalliolosuhteissa.) Vihko, kyniä, kirja. Keikkareissulle parit vaatteet lisää. Ja CD-levyjä, vaikka kukaan ei tietystikään tahdo kuunnella mitään Panteraa kevyempää. Ennen kuin on kulunut viikko samojen levyjen kanssa. Then I strike. Leonard Cohen alkaa kuulostaa yllättävän hyvältä sunnuntai-darrassa, kun on väsynyt kaikkeen hevitykittämiseen ja on vielä vähän promilleja veressä. Mukana on edellä mainittujen asioiden lisäksi puukko, mikäli löydän kohtuuhintaisia ananaksia matkalta, nyrkkirauta, mikäli löydän muka tilanteen, jossa minun annetaan penkoa reppuani, ennnen kuin minut hakataan henkihieveriin. As if. Megafoni pitää roudata erillisessä muovipussissa. Tein siihen pesusieni-tarran, jonka väritin neon-väreillä. Väritän vielä tuon puhekuplankiin, ettei se näytä ihan noin höntiltä.

Mukana on myös C-molli huuliharppu, jolla saa ankeat hetket tuntumaan niin koomisilta, ettei kukaan voi masentua liian pahasti. Hätätapauksessa käytä tätä. Tämän avulla olemme mm. pitäneet tien poskessa hiljaisen hetken yliajetulle varikselle. Sekä saaneet öisen ja kadulle sammuvan Lahden näyttämään melko Kaurismäkeläiseltä kuvastolta. Mietin, olisiko pitänyt ottaa ukulelekin reissuun mukaan, mutta ihmisillä voisi mennä hermo, jos olisivat meikäläisen ja ukulelen kanssa jumissa. Ehkä otan sen silti. Varmuuden vuoksi. Better have it and not need it ja silleen.

Tekisi mieli ottaa tuo Bukowskin runokirjakin, mutta se menisi ehkä vähän liian huonoon kuntoon. Sen sijaan otan Kerouacin On The Roadin, voisiko kliseisempää matkalukemista olla? Ei kai, mutta kun en kerta ole tähän mennessä ole saanut luettua sitä (Nistikon Joonaksen piti antaa se meikälle, niin olen vähän säästellyt, mutta ei ole kuulunut, niin otan nyt hyllystä tuon Terhin kirpparilta ostaman kopion.) Huomenna duunin jälkeen lähden kohti Lahtea, ehkä kirjoitan vielä siellä illalla jotain, luultavasti, tämä nyt on vain tämmöinen varuteksti, mikäli en jaksakaan. Nyt katselen vähän dokumentteja aavikoista ja käyn nukkumaan.

2 kommenttia:

  1. No nyt on aika asiallisen näköinen megafoni :-D

    VastaaPoista
  2. Ukulele mukaan! Hauskaa kiertuetta ja reissua!

    VastaaPoista