sunnuntai 26. tammikuuta 2014

Hyvä päivä.

Tästä kehkeytyi monellakin tapaa ihan hyvä päivä. Kerkesin tehdä mustikkapiirakan, kirjoittelin hätäpäissäni puuttuvan biisin sanat ja menin treeneihin. Ne olivat kolmannet tämän bändin kanssa, ja käytettiin ne kokonaan biisien nauhoittamiseen. Saatiin neljä biisiä nauhalle ja kaikki tuntui sujuvan aika hyvin. Silläkin uhalla, että joku hirttää minut munistani Hervannan korkeimpaan kuuseen, en voi olla jakamatta tätä iloa kanssanne, koska nämä onnistuivat mielestäni aivan helvetin hyvin. Tässä on siis yksi biisi. Nauhoitettiin kaikki livenä, pari ottoa joka biisistä. 7 mikkiä, joista basarimikki meni käytännössä ihan harakoille, kun tuossa raiturissa oli itsestään ykköskanavassa jotain helvetin choruksia ja reverbejä, onneksi ne kaksi muuta rumpumikkiä ottivat basariakin riittävästi, että ongelman sai juuri ja juuri paikattua. Käytin edellisten ottojen lauluraitoja delayna, kun kone ei meinannut jaksaa pyörittää kaikkea muuten. Meikässä on sellainen sisäänrakennettu ominaisuus, että vaikka laulaisin jotain nuotin vierestäkin, pystyn tekemään sen myös uudestaan. Nyt kun niitä samanlaisia raitoja sitten laitteli sinne tänne vähän epäsynkkaan, sai rakennettua parempia delayta, kuin mitä noilla delay-hommillakaan olisin ehkä saanut. Olen ihan tyytyväinen noin tunnin mittaiseen miksailuduuniin. Pitää silti ehkä ostaa pari mikkiä itsellekin, ihan jatkoa ajatellen.

Nyt on taas ollut niin hyperaktiivinen päivä, ettei voi kuin myhäillä tyytyväisenä. Tätä varten minä olen elossa. Että saan elää ja hengittää musiikkia. Se on minulle kaikkein nautinnollisinta ja luonnollisinta olemassaoloa. Nuo naureskeli, että muilla laulajilla on mennyt viikkoja sanojen kirjoittamisessa ja siinä, että edes avaavat suutaan treeniksellä. Meikästä on jotenkin melko tärkeä, että jos sitä nyt vaikka soitellaan jotain, niin siihen voi samantien laulaakin jotain, aivan sama mitä, rytmi on olennaisempaa kuin sanat, ja sitä kautta ne sanatkin alkavat sitten löytää paikalleen. Keskimäärin tuollaisen valmiin biisin alusta loppuun sanoittaminen ja sovittaminen vie ehkä puolisen tuntia. Sitten sitä pitää kokeilla käytännössä. Se näyttää nopeasti, jos olet kirjoittanut liikaa, ettet pysty laulamaan sitä kirjoittamaasi sössönsöötä mitenkään fiksusti. Tuon sanat siis  kirjoitin tänään, ja tämä oli toka otto sitä biisiä. Ensimmäistä ottoa sitten käytin delaynä kertosäkeessä ja c-osassa. Ainoa ongelma on se, että nytkin kun sai nuo tehtyä, niin ei sitten olekaan taas juuri mitään tekemistä vaikka huomiselle. Ja kaikki mikä on jo tehty on jo tehty, yhtä tyhjän kanssa.

Onneksi jätkillä oli vissiin pari uutta Cut To Fitin biisiä tulossa jossain vaiheessa. Jos sitten pääsisi duunailemaan vaikka niitä seuraavaksi. Tai kaipa noidenkin kanssa tulee onneksi aika hyvää tahtia tuota musiikkia tehtyä. Tekisi vaan mieli jo laittaa ne kaikki nettiin jotenkin päin, meikästä nimittäin kuulostaa aika hyvältä kamppeelta! Sellaiselta, ettei sitä tajua pitää omina tekeleinäänkään. Se on aina hyvä merkki.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti