maanantai 2. joulukuuta 2013

Lähtö osa 2.

Eilinen päivä kului siis melko pitkälle kaikenlaista menneisyyttä toiseen kaupunkiin kanniskellessa. Oli melko mukava olla faijan ja Eetun kanssa liikenteessä, saatiin suunnilleen koko meikän omaisuus mahtumaan yhteen kuormaan. Ainut mikä vitutti hetken aikaa oli se, etten tajunnut hissin sensorien olevan matalalla, wurlitzerin jalat eivät olleet kohdalla ja ne ovet kerkesi pari kertaa läsäyttää kunnolla sen kylkeä vasten, mutta eipä se onneksi tuntunut ottavan edes vireeseen. Kyllä tuolla 60-70-luvulla tehtiin vaan kaikki vitusti paremmin! Saatiin kaikki hoidettua suht pienellä vaivalla ja väkerryksellä. Ajateltiin, ettei malteta alkaa muuttokuormia purkaa, mutta alettiin silti saman tien purkaa ja järjestellä kaikkea, kun ei se joku neuroottinen raivo sisällä antanut sen vertaa periksi. Kyllä nyt on ihan saatanan hyvä koti. Ihmiset mietti sitä kolmioon muuttamista, mutta kyllä vaan kannatti, nyt on nimittäin oma huone musiikkijutuille ja kaikelle ylimääräiselle. Voi yölläkin väkerrellä juttuja ilman, että on toista ärsyttämässä kitaransa kanssa.

Kyllähän tämä tästä alkaa pikkuhiljaa suttaantua, kohta mennään kierrätyskeskukseen katselemaan vähän mahdollisia sohva- ja pöytähommia, saisi tuonne soitinhuoneeseen tietokoneelle pöydän, niin voisi miksatakin samassa huoneessa. Lisäksi tuo meikän väkerryskone pitää niin vitun ärsyttävää meteliä, että sen on parempi olla eri huoneessa kuin kaiken muun elämän. Sen tuuletin pitää jotain ihme hurinaa, kasattiin se Tompan kanssa joskus vanhemman koneen kuoreen, kun piti saada äänikortti mahtumaan, nyt se äänikortti ei jostain syystä edes toimi. Jotain helvetin ajuriongelmia, kun virta kuitenkin tulee. En tiedä, pitää joskus katsoa.

Kaikki tuntuu kuitenkin olevan hyvin. Kissoja oli ensimmäisenä iltana vähän ikävä, mutta nyt toisaalta mietin sitä, että meillä täytyisi olla täältä Tampereelta joku luottovahti niillekin ötököille, jos tulee pitempiä reissuja. Siitä syystä en ottanut niitä vielä mukaankaan, kun heti ensi viikosta on viikon keikka perhekodissa ja Terhikin käy lopettelemassa koulunsa Torniossa, niin sama tuoda ne tänne vasta, kun tullaan takaisin. Ehkä nekin saisivat luvan oppia kulkemaan mukana, vaikka Mölli onkin jo ehkä vähän turhan vanha reissailemaan ympäri kyliä, ja Pikkunen taas vähän turhan neuroottinen reissailemaan ympäri kyliä. Pitää katsoa. Kunhan nyt saa ne ensin tänne, missä niillä on vähän paremmin tilaakin. Kuumottaa vähän, että alkaako ne sekoilla fretin hajun takia, meikä on niin tukossa ettei haista sitä kyllä kauheasti, mutta Terhi sanoi haistavansa sen vielä välistä. No, aika näyttää. Kun nyt keretään asettua. Tärkein on tietysti jo tehty, eli levyt on hyllyssä ja soittimet kytketty. Totta kai.

Nyt kaikki postikorttien, outojen hörhöyksien, paskan ja muun lähettäjät, vaikka posti siirtääkin vielä vanhan osoitteen posteja tänne, niin nykyään meikä asuu siis täällä:

Parkanonkatu 4 C 37
33720 Tampere

2 kommenttia:

  1. Onnea uuteen kotiin jäbä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Kyllä tässä on aika onnekas olo, kun kaikki menee niin täysillä nappiin!

      Poista