torstai 7. marraskuuta 2013

In a Semi-Mental Mood



Huomaamatta sielun sisäseinille oli kertynyt kuuden biisin verran romua ja jätteitä. Päätin pitää siivouspäivän ja kaapia kaiken ylimääräisen mudan ja sohjon kasaan. Tällainen siitä sitten tuli, sen tekeminen oli hauskaa, pari vanhempaa hommaa, jotka tuntuivat alunalkaen tosi irrallisilta ja jotenkin eksyneiltä sai jotain uusia raitoja ja pari biisiä soitin ihan kokonaan tänäänkin. Ainut asia mikä vitutti oli miksaaminen tuolla ihme bassovahvistinhirviöllä, kun kaikki kuulosti tosi raikkaalta ja hyvältä ja bouncen jälkeen se olikin niin tukossa ja läjässä, että ihan vitutti. Musiikki on itselle kyllä melko jännä homma. Koitan kuunnella noita kaikkia jotenkin ulkopuolisen korvin, mutta en oikeasti osaa yhtään sanoa, miltä se kenellekään muulle kuulostaa. Minulle se on vain luonnollista musiikkia. Mutta en jotenkin voi kuvitella, että noita kuunneltaisiin arkena tai bilettäessä. Ehkä se sunnuntai on meikäläisen sielussa niin syvällä, että se valuu musiikkiinkin.

Joka tapauksessa meikä jatkaa sen tekemistä, vaikka kuka sanoisi mitä. Vaikka se voi kuulostaa ahdistavalta tai raskaalta, niin se on meikälle kuitenkin mukavaa tekemistä. Kaikki musiikin kanssa näpertely on. Mutta eilenkin sain huomata, etten oikein osaa laulaa iloisia rallattelumelodioita, saatiin hinkata studiossa paria nuottia koko ajan, silti se kuulosti enemmän valittamiselta. Huomenna mennään taas täydeksi päiväksi katsomaan, josko meikä osuisi pari kertaa oikeisiin nuotteihin. Se on ihan mukavaa hommaa noin niinkuin teknisen kehityksen ja harjoittelun kannalta. Hauskoja hommia.

Suosittelen siis kuuntelemaan tuota yksin, mielellään laskuhumalassa tai jossakin vastaavassa tilassa, en tahdo kehottaa ketään juomaan ihan vain, että voisi kuunnella meikän musiikkia. Jätä mieluummin kuuntelematta siinä tapauksessa. Ai niin, levyn nimi on vitsi vanhasta jatsibiisistä In a Sentimental Mood..

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti