Tämä uusi paavi on taas jutellut mukavia lähimmäisenrakkaudesta ja homouden hyväksymisestä, ja kuten ennenkin, minulle on tullut vahvasti mieleen, että tässä taitaa olla ensimmäinen kristitty sitten uskonnon perustamisen, joka oikeasti toimii kristillisten arvojen mukaan ja keskittyy enemmän siihen Uuden Testamentin sanomaan, ymmärrykseen ja rakkauteeen, kuin siihen juutalaistenkin oppimaan vihaan ja...no, vihaan. Jopa Jehovan todistajien kanssa olin yhtä mieltä siitä, ettei juutalaiset kyllä mikään kauhean valittu kansa enää ole, Israelin touhut ovat jo kauan sitten ylittäneet kaikki inhimmillisyyden rajat, jotta se voisi toimia minkäänlaisen rakastavan jumalan lipun alla. Samalla he todistavat, ettei heidän jumalaansa ole olemassa, koska se kostava ja syntiä vihaava jumala olisi kyllä katkaissut tuon suvun leviämisen jollain helvetin vedenpaisumuksella jo ajat sitten. Ilman mitään antisemitismiä, ei minulla juutalaisia vastaan mitään ole, tuntemani jutskut ovat olleet ihan mukavia, en vain oikein pidä tavasta, jolla tietty ryhmä juutalaisia on juutalaisuuttaan keppihevosena käyttäen kulkenut läpi historian peukaloimassa asioita siellä täällä, jotta kaikki näyttäisi vähän paremmalta valitulle kansalle. Tuntuu, että holokaustikin on ollut vain palveluksena tuolle porukalle, kun sitäkin voi käyttää nyt oikeuttamaan vaikka mitä. En silti laittaisi niitä leirille. En nähkääs ole tässä suhteessa aivan vitun idiootti.
Olen aina välistä vain ihmetellyt, miten juuri kristityille ja juutalaisille on niin vaikea osoittaa, miten heidän teoillaan ei ole mitään pohjaa heidän uskossaan, jos he käyttäytyvät kuin mulkut kaikkia muita kohtaan. Toki voidaan sanoa, että muut uskonnot ovat viimeaikoina skarpanneet tyhmyydessä myös ihan huolella. Jopa buddhalaiset on alkaneet sekoilla. Strange times indeed. Mutta aivan kuten poliittisten puoleidenkin kohdalla, käsittäisin uskonnon lähinnä sellaisena systeemien ja normien läjänä, jonka ihminen ottaa harteilleen, jos ei osaa itse päättää mitkä hänen päässään on moraalisesti oikein tai väärin. Jos ei mikään kello soita ja kerro sinulle, mitä mieltä olet jostain asiasta, voit aina omaksua uskonnon tai poliittisen ideologian, jonka mukaan voit sitten katsoa kätevästi jostain Raamatusta tai puoluekirjasta, mitä olet mieltä mistäkin asiasta. Tietysti tähän kuuluu bonuksena myös muiden halveksuminen siksi, että he ovat tehneet huonomman valinnan tällaista normistojen ja oppien kasaa etsiessään. Jim Jeffries mongersi Alcoholocaustissa muistaakseni käskyistä, että kaikkein sairainta niissä on se, että ne on pitänyt kirjoittaa ylös. Että ihmiset eivät muuten muka käsittäisi, ettei tappaminen ole oikein.
Maailma on vähän hölmö paikka taas näin kahdeltatoista aamulla. Ehkä menen vain keittämään kahvia ja jätän tämän pohtimisen jollekin muulle, jollekin jolla on vetää kilometritolkulla jotain hanuristatistiikkaa tukemaan väitteitään ja jolla on koko ajan wikipedia auki, että voi tarkastaa, ettei varmasti missään vaiheessa pelaa oman muistinsa ja ymmärryksensä varassa ja tee virheitä..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti