Tänään on ollut jotenkin todella sekava päivä. Heräsin ajoissa, vaikkakaan kelloni ei ole soinut tällä viikolla kertaakaan. Olen ajatellut vain lyöväni sen kiinni, mutta olisin minä nyt neljästä aamusta edes yhtenä ollut sen verta tolkuissani, että tajuaisin sen edes soivan. Kävin sitten vähän pällistelemässä entisiä koulukavereita ja opettajia tuolla Fellmannian Nuva-alumnissa, vaikka en kerennytkään auditorioon asti istumaan. Molemmilla kerroilla kyseessä oli lähinnä ahdistus, jota tunsin sitä small talkin määrää kohtaan, jota siellä jouduin harjoittamaan. Tahdoin puhua ehkä yhdelle, korkeintaan kahdelle ihmiselle, mutta sain tyhjäkäyttää turpaani niin paljon, että alkoi ahdistaa. Ajattelin päässäni, että kysyin asiaa, jonka vastaus ei kiinnosta minua sen enempää kuin sen kysyminenkään, onko minusta jo tullut yksi Niistä? Päätin vain liueta paikalta, kävin kaupassa ostamassa paketin jälkiuuniruisleipää ja kolme tölkkiä omenamehua. Siinä on parin seuraavan päivän ruokavalio kokonaisuudessaan.
Jehovat kävivät myös aamulla vartavasten meikän oven takana tuomassa minulle kirjan, Ihmiskunta etsii Jumalaa, joka kuulema sisältää kaikenlaisten uskontojen TÄYSIN PUOLUEETTOMAN esittelyn. No, heti kansilehdessä puhuttiin Tosi Jumalasta, niin en oikein ymmärrä miksi ne sitten edes mainitsevat puolueettomuuden. Mitä pahaa on puolueellisuudessa? Tai siis eikö se nyt ole jumalan silmissä lievempi paha, kuin ilmiselvä valehtelu? Eikö jumala ymmärtäisi paremmin sen, että pr-hommia tehdessään hänen julkisuuskuvaansa ehkä vähän siloitellaan mainoksiin, mutta että hänellä duunissa olevat ihmiset ihan suoraan VALEHTELEVAT.. Vanhatestamentillinen jumala ei ainakaan kääntelisi poskia, paitsi lastensa poskia läimiessään ympäri korvia. Eetu vaan huikkasi mulle aamulla ovelta, että "sun kaverit on täällä."
Näin unia, joissa olin kirjoittanut vitusti hyviä runoja, kokonaisen vihkollisen. Lueskelin niitä ja esittelinkin joillekin, että vittu mitä neronleimauksia! Sitten herätessä mietin, että mihin ne kaikki meni? Mihin ne hävisivät sillä hetkellä kun heräsin, vaikka tietoisesti mietin unessakin, että tämä täytyy kirjoittaa oikeasti aamulla. Uneni ovat muuten sillä tasolla tosi outoja. Monesti ymmärrän sen sisällä olevan metafyysisen tason, että tämä on tällainen maailma, jossa pitää koittaa tutkia asioita mahdollisimman paljon, aivan kuin olisin päässyt antihiukkasten muodostamaan maailmankaikkeuteen käymään. Samalla tavoin kuin hyppäät veteen, sukeltaen pohjaan, kunnes sitten kohoat väistämättä takaisin pintaan, valveilla oloon ja tajuntaan. Lisäksi kaikki uneni ovat aina olleet värillisiä, mistä syystä minulle tuli yllätyksenä, että suurimman osan unet ovat kuulema mustavalkoisia.
Tänään olo on ollut melko paska, mutta kirjoitushommissa olen ollut aivan vitun liekeissä. ...
..
Luulin jo laittaneeni tämän nettiin ja sitten kävin miettimään, että mihin minä sen oikein lopetin. Piti tulla tarkastamaan, ja enhän minä sitä ollut laittanut. Seniiliys iskee vielä kaiken muun ohella. Tässä on hassu kuva jonka piirsin tänään. Pitkästä aikaa. Piirtäminen on ollut jäissä, kun kaikki tussit on niin paskoja, että menee vain hermo.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti