uni 26.8.13

Näin unta, että pelasin muka jotain Left4Deadia, mutta siinä minun piti itse olla jossain järjettömän synkässä ja pimeässä crack-luolassa, jossa sellaiset epämääräiset, veriset zombit haahuilivat hitaasti päästellen jotain epämääräisiä korahduksia. Viiltelin niitä kahdella erilaisella veitsellä, joista toisen sain kuolevalta Uma Thurmanilta, joka varta vasten raahautui ilman jalkoja ojentamaan sen minulle, kun vaan jumitin paikallani ja luulin pitäväni peliä pausella. Tämä veitsi oli kuin joku upgradetettu versio, sillä pystyi viiltämään suoraan kurkun auki. Mistä ei kuitenkaan ollut ihan älytöntä apua, kun zombit kuitenkin jatkoivat vielä möngerrystä ja niitä piti puukottaa kuitenkin vielä aika monta kertaa. Välissä näin unta, että Kettu ja Marika lähtivät töihin ja kouluun, aivan kuin jonkinlaisena sekaantuvana interludena. Sitten takaisin kuumottelu-uneen. Kämppä oli pimeä ja helvetin iso, ikkunat oli tukittu spreijatuilla vanerilevyillä ja paikassa oli joku yksi hissi, joka vaan kirskui, eikä oikeastaan liikkunut mihinkään. Koko ajan odotin jotain päävihollista, joka olisi lopettanut tuon kaiken, mutta sellaista ei varsinaisesti tullut. Ylimmässä kerroksessa oli kehareita saunassa, ne eivät olleet mitään zombeja, mutta tunnelma kylmässä saunassa hiljaa nauravien epämuodostuneiden ihmisten keskellä oli melko kuumottava. Ammuin ne haulikolla, kun tuntui ettei mikään etene unessa yhtään mihinkään. Yhtäkkiä makaan sängyssä, jossa joku vanha äiti, noita, peittelee pienen tyttärensä ja hokee rakastavansa tätä, itkien ja nauraen hysteerisesti. Makaan peiton alla, ja noita istuu päälläni katsoen vain tytärtään, en uskalla liikkua etten kiinnitä sen huomiota, jotenin ymmärrän, että tämän kuvion takia tuolla alemmissa kerroksissa edes oli zombeja. Lopputekstit alkoivat pyöriä ja heräsin

Jostakin syystä alitajuntani kaivoi tämän unen kuvastoksi pelit. Puhuimme vähän aikaa sitten Terhin kanssa zombi-peleistä, hän naureskeli, että kun left4deadia pelaa helpoimmalla vaikeustasolla, se näyttää vain siltä, kuin kaikki zombit olisivat huumeissa, eivätkä ne tee juuri mitään. En ole koskaan pelannut sitä muuten, kuin left4dead kakkosen demoa, jonka lopussa oli joku ihme noita, mistä tuokin noita saattoi osaltaan johtua. Yleisfiilis ja zombien puukottaminen sen sijaan oli lähempänä ensimmäistä Resident Eviliä, jota pelasin muksuna melko paljon. Siinä myös pyörittiin isossa kartanossa, vaikka se ei mikään crack-luola ollutkaan. Se puoli saattoi tulla jostain Breaking Badista, minkä assosiaation saattoi laukaista niinkin pieni asia, kuin eilen katsomassamme Master Chefissä silmiin hypännyt line "How does it feel cooking without Jesse?" Minun alitajuntani poimii asioita takaisin tietoisuuteen melko mielenkiintoisella tavalla.  Kuoleva Uma Thurman oli jotenkin selkeästi Kill Billistä, ehkä se vain tuntui mielestäni sopivan tuollaiseen ympäristöön raahautumaan muiden kuolleiden ja kuolevien sekaan. Tämä pintapuolinen kuvsto unessa on siis jotenkin mielenkiintoisesti melko pitkältä aikaväliltä elämässäni, mikä on melko hämmentävän hienoa huomata. Siis, että alitajunta säilöö jotakuinkin KAIKEN mitä sinulle on päähäsi elämäsi aikana kertynyt.

Mitä tämä sitten ikään kuin symboloi? Suoraan sanottuna minulla ei ole pienintäkään käryä, koska siinä on jotenkin niin paljon erillisiä elementtejä. Veitsi on minulle aina ollut jotenkin totuuden, ymmärryksen ja tiedon symboli, joka leikkaaa irti ja poistaa kaiken epäolennaisen ja turhan, jättää vaan asioiden ytimen ja niiden todellisen muodon. Meinaavatko zombit sitten muita ihmisiä, jotka haahuilevat jossain epämääräisessä epätietoisuuden tilassa osaamatta suhtautua totuuteen ja ymmärrykseen? Itseasiassa varmaankin kyllä! Juuri nyt muistan, että viimeksi eilen puhuimme Terhin kanssa hipeistä, ja siitä miten vitun ärsyttävää on seurata sellaisten energiavalo-huuhaa-hippien keskustelua, koska tieto ja ymmärrys eivät käy lähelläkään sellaista keskustelua. Kukaan ei tahdo kyseenalaistaa omia ajatusmallejaan, kukaan ei kyseenalaista sitä yleistä näkemystä joka noissa porukoissa vallitsee, ja jota huumeet pönkittävät, ketään ei kiinnosta miten asiat TODELLISUUDESSA ovat, koska näin on kivempi.  Eli siis epämääräisesti haahuilevat zombit tässä unessa ovat huumeissa haahuilevia hippejä. Osaan päätellä tämän siitä syystä, että olin eilen keskustellessamme tästä asiasta ilmeisen kiihtynyt, joten sen täytyy olla minulle melko tärkeä asia.  Noita olisi tässä valossa helppo yhdistää sitten äiti maahan, mutta en usko että se ilmenisi unissani tuollaisena pelottava pelottavana olemuksena. Ehkä siinä on kyseessä ennemmin tyhmyys, jonka pelkään ajoittain lamauttavan itsenikin, ehkä se on joku ymmärryksen puute, sokea tunne,. Jokin intohimo joka tekee sokeaksi sille, että jaksaisi ottaa etäisyyttä omaan itseensä ja tarkastella omia näkemyksiään kriittisesti. Mitä tämän sokean tunteen ja ymmärryksen puutteen lapsi sitten symboloi? Ehkä toisaalta viattomuutta. Ehkä tämän unen tarkoitus oli auttaa minua ymmärtämään sitä ajatusprosessia, joka tuollaisessa "todellisuutta pakoilevassa" mielessä on vallalla. Kaiken sen tarkoituksena on säilyttää tietty viattomuus ihmisessä, eikä se tietysti väärin ole. Mutta se on ennemmin pakonomaista lapsenuskossa pitäytymistä, vanhaan elämänvaiheeseen jämähtämistä etenemisen ja kasvamisen sijaan, ja se minua ehkä vahvimmin häiritseekin. Koska olen aina ollut taipuvainen toimimaan kaikkien tuntemieni ihmisten terapeuttina ja "kylän shamaanina", meikää häiritsee todella paljon nähdä tuon kaltaisia jämähtäneitä ihmisiä, joiden persoonallisuuden kehitys on ikään kuin eksynyt matkalla johonkin yhden tekevään huumepilveen. Ihmiset, jotka eivät ole yrittäneetkään muuta, luulevat tajunnan laajentamisen tapahtuvan vain huumeiden kautta. Se vaikuttaa minusta melko alkeelliselta ja lapselliselta tavalta katsoa asiaa. Toki, jos omien sisäisten avaruuksien tutkiminen on täysin vierasta, sienitrippi saattaa kasvattaa jonkun ihmisyyteensä, mutta ilman oikeaa kontekstia ja ymmärrystä siitä, että kokemasi oli oikeastaan vain helvetin mielenkiintoinen aivoverenkierron häiriö, jollaisia myös mm. migreenikohtaukset ovat, on varmasti helppo kuvitella että kyseessä oli jokin jumalainen yhteys luontoon. Todellisuudessa tajuntasi vain laskettiin "alemmille tasoille", jolloin olit tietoisempi elintoiminnoistasi ja niiden luonnollisuudesta. Mutta tästäkin asiasta voin luultavasti sössöttää lisää joskus toiste (olen tehnytkin niin aika monta kertaa), tässä oli tarkoitus tutkia alitajunnan prosesseja, jotka ohjaavat minua oppimaan ja ymmärtämään jotakin itselleni vierasta ajattelumallia. Näin se käy.