tiistai 9. heinäkuuta 2013

Myrskyn jälkeen pöytä puhdistuu vähitellen.

Kannatti käydä KELAssa mesoamassa ja raivoamassa. Puhelin soi ja täti siellä hämmentyneenä pyöritteli sanoja "no onhan toi nyt ehkä vähän kohtuuton aika" ja "mitähän tuolla on taas oikein ajateltu".. Sanoin, että samat ajatukset on pyörineet meikän mielessä melko vahvana, kun ei ole kahteen kuukauteen voinut vuokraa maksaa. Saatiin sumplittua asia niin, että rahat maksetaan mulle ennakkoon, 80 prosenttia oikeasta työkkäristä, en ymmärtänyt että miksi, mutta tuossa vaiheessa en kyllä alkanut enää väitellä yhtään mistään. Jos saan laskut maksettua pois ja lyhennettyä vuokrarästejä parilla sadalla, olen helvetin tyytyväinen kaikkeen. Mutta tuossakin on ollut kyllä jonkinlainen karma pelissä: jos sossu olisi eilen ollut vielä auki iltapäivällä, olisin vienyt paperit sinne, saanut asian käsittelyyn, ja kohta olisin saanut maksaa sitä takaisin, kun tuo  työkkärin raha olisikin tullut tilille. Pelkäsin tuota skenariota jo siinä vaiheessa, kun täytin lappuja. Nyt olen melko onnellinen, että se meneekin puoli neljältä kiinni, vaikka eilen se tuntui vain siltä, että vitutus kasvoi sen ansiosta täysin uusiin sfääreihin.

Eilinen oli muutenkin melko merkillinen päivä, räjähdin nollasta sataan ja täyteen vitutukseen niin äkkiä, että olin KELAssa jo ennen kuin pesin hampaat ja aamukusellakin kävin vasta sossussa. Sen jälkeen tulin kotiin ja kiroilin ja maalasin itseään hengiltä nirhaavan lapasen, vähän samanlaisen, kuin Havocin kansissa, mutta päätin, että tässä pitää olla kuusi sormea, koska koskaan ei voi olla liian montaa keskisormea. Sen jälkeen olo rauhoittui vähän, niinkuin kaikenlaisen luomisen jälkeen yleensäkin. Myös tuolla ihmeellisellä naisen mallisella olennolla on aivan järjettömän rauhoittava vaikutus. Käytiin kävelemässä pimenevässä Lahden illassa, näytin Lanun puiston ja sataman ja kaikki nämä kivat puolet Lahdesta, kun nyt tuntui, että se on nähnyt vaan tuota ankeaa puolta ja kaikenlaisia horkkapäissään pyöriviä nakkikioskin beta-uroksia. Oltaisiin kiivetty mäkihyppytorniinkin, mutta ilmeisesti se keskimmäinen on ykskaks vain purettu, mitä en kyllä ole huomannut aiemmin. Se oli hauska yllätys, mutta istuttiin sitten sen juurella ja pällisteltiin maailmaa edes siitä. Kyllä sitä siinä vaiheessa ajatteli, miten sääli on, etteivät isovanhempani tavanneet juuri tätä ihmistä. He olisivat tajunneet tästä kaikesta luultavasti paljon enemmän, kuin minä.
 
Tänään on sitten taas töitä ja täytyy sanoa, että onneksi ne ovat tänään, eikä eilen. Olisi voinut yleinen mieliala olla hieman matalammalla, jos olisi eilisen sodan jälkeen pitänyt lähteä tekemään sitä työtä, jonka takia kaikki raha-asiat ovat menneet vaan heikommalle tolalle, vaikka eräskin luokkakaveri keväällä tuli oikein onnittelemaan sanoen, että "uskon, että kun pääset tähän normaalielämän ja rahan makuun, niin sä pidät siitä". Ihan kun en olisi koskaan pitänyt mitään vitosen seteliä isompaa kädessä. Ohitin sen olan kohautuksella, koska kyseessä olevan ihmisen maailmankuva oli niin kaukana omastani, ettei hän olisi käsittänyt tätä kaikkea vaikka olisin kuinka selittänyt. Minä en pidä rahasta. Minulla ei ole mitään tarvetta tai halua haalia sitä itselleni, vaan se on minulle vain väline johonkin muuhun. Jos minulla on rahaa, jota joku muu selkeästi tarvitsee enemmän kuin minä, annan sen mieluummin hänelle. Tavallisesti vain ei ole yhtään mitään, mistä antaa. Siksi teen mieluummin konkreettisia asioita ihmisten hyväksi, musiikkia, kuvia, tekstejä, mitä tahansa sellaista. Kerjääminen ei ole minulle myöskään mikään ongelma, meikän eka kesäduuni oli kuitenkin hyppiä ABCn pihassa pomppukepillä kolme tuntia lippis kourassa, ja tienasin sillä kolmekymppiä ja muutamia kruunuja. Kuinka absurdin kuuloista? Meikän kohdalla ei edes niin kauhean outoa.. On sitä oikeastaan tullut paljon absurdimpia hommia tehtyä sen jälkeen, meikä esimerkiksi on ollut töissä saunakivitehtaallakin. Taas yksi mielenkiintoinen anekdootti, jolla päteä meikän hautajaisissa. Niitä voisi joskus kirjoitella lisää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti