sunnuntai 9. kesäkuuta 2013

Huru-ukko huuruilee.

On mielenkiintoista huomata, miten tämä kuume ei tunnu yhtään niin tuhoavalta, kuin tällaiset kuumeet tavallisesti. Siis kun kuumetta on normaalisti 36,8 meikä alkaa jo kävellä seinille ja heilua ja puhua hassuja, mutta 37,7 on tavallisesti ihan sellaista kamaa, että ryömin joka paikkaan. En tiedä johtuuko se lievästä fyysisen kunnon paranemisesta, vai ihan puhtaasti tahdon voimasta, mutta nyt ollaan pyöritty tuolla 37,5-37,7 välillä ja meikäläinen kestää tämän kaiken vähän paremmin. Sisäelimiin sattuu, niveliä kolottaa ja hikoilen koko ajan, mutta siitä huolimatta nupin saa pidettyä ihmeen skarppina, eikä varsinaista päänsärkyä ole kuin ajoittain.

Jätkät teki päivällä ruokaa ja meikä on Raxille, Eetulle ja Vilille melko kiitollinen. Voisin syödä kohta loput siitä ja katsella vaikka Morgan Freeman-dokkareita. Tuntuu, että jään koko ajan jumittamaan suu auki ruutua, joten kuume lienee vähän nousemaan päin. Saa nähdä onko tiistaina töitä, tai siis kykeneekö sitä kipeänä menemään sinne. Jos tämä nyt oletettavasti pari päivää tästä kestää, niin voisin kuvitella että keskiviikkona se sitten laskee. Ja perjantaina uusi keikka, jolla voi taas tulla todella kipeäksi.

Moni fiksumpi tuskin istuisi kuumepäissään tietokoneella kirjoittelemassa tajunnanvirtaa, mutta yhdenlaista tutkimusta on kai tämäkin. Mieluiten vielä miksaisin yhden levyn nyt kuumepäissäni, mutta ei ehkä ihan riitä paukut ja keskittyminen siihen, lisäksi huomaan nyt musiikkia kuunnellessani todella suurta yliherkkyyttä äänille, korvia kutittaa kuunnellessa ja tuntuu että kitaransoittoon on kirjoitettu ihan liikaa informaatiota käsiteltäväksi. No.. jospa Morgan Freeman nyt olisi kuitenkin tehokkainta lääkettä tähän. Tai sitten sekoan kympillä. Katsellaan..

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti