tiistai 9. huhtikuuta 2013

Lisää musaa.

Näköjään 9. huhtikuuta vuosi sitten laitoin Bandcampiin tuon ensimmäisen "levyn". Tänään laitoin sinne yhdennentoista. Voihan joku itkeä, että ei ne mitään levyjä ole, eikä ne olekaan, mutta kyllä neljä niistä kai juuri ja juuri sen puolisen tuntiakin kellottaa, ja jos niitä laittelisi vielä enempi läjään, niin saisi niistä jo kuitenkin pari ajallisesti täyspitkää levyä kaavittua kasaan. Ongelma, jos sitä siksi tahtoo kutsua, on vain siinä, että minulle siinä on kyse kokonaisuuden tekemisestä, ja jos kokonaisuus kestää introineen ja outroineen 17 minuuttia, ja on sellaisenaan täydellinen, ei siihen tarvitse lisäillä mitään muuta. Sitten voidaan alkaa tehdä toista kokonaisuutta. Sama, kuin kaiken muunkin kanssa, pitää jotenkin päin oppia tunnistamaan, koska ne on valmiita. Parasta tässä on se, että kun katselee noita kansia, niin muistaa miten jokainen niistä on jollain tavalla opettanut mulle jotain uutta. Kaikkien tekemisestä, sanoista tai joistain soitinratkaisuista vaikka on jäänyt päähän jotain sellaista, joka on vienyt ajattelua ja musiikin tekemistä omalla kohdalla eteenpäin. Se on hienointa. Kehitys.

Tämän lataaminen vain vei sen verran aikaa (tosin tietokoneen vittuilun takia), että olen suunnitelmissa vieläkin suihkun, ruoan ja yhden taulun verran jäljessä ja tästä vuorokaudesta loppuivat jo tunnit kesken. Eli pitääpäs nyt sitten koittaa duunata jotain muuta. Tai siis jäähän sitä aikaa tässä, kun suihkuun ei enää voi mennä ja ruokaa ei ole. Eli siis taulun maalaaminen kiilaa täpärästi voittoon. Ja huomenna sitten keskitytään siistiytymiseen ja näyttösuunnitelman vääntämiseen. Saapa nähdä miten pitkälle sitä saa tehtyä. En nyt vielä ota ihan hirveätä stressiä siitä. Tässä on aikaa ihan hyvin, eikä muutaman sivun kirjoittamiseen nyt kauhean kauaa mene. Tänäänkin olen jo kirjoittanut kai parit A4set kumminkin. Mistä tuli mieleen, että kirpparilla olisi ollut kirjoituskone, sellainen olisi aikas päheä. Luultavasti se analogisuus siinä mittakaavassa kävisi kyllä vain vituttamaan, koska kun sisältö on muotoa tärkeämpi, pitäisi koittaa saada jotain tehtyäkin, eikä vain nyhtää niitä jatkuvasti jumittuvia nappuloita ylös.

Ruoka kyllä maistuisi juuri nyt. Vähän on siis nälkä. Olen ruokkinut kyllä kissoja enemmän tai vähemmän koko päivän, mutta itse olen syönyt vain palan ruisleipää ja juonut varmaan kaksi litraa vettä. Palkkapäivä taitaa olla perjantai tai maanantai. Tosin siitä ei ihan kauheasti taida jäädä lapaseen, kun oli tullut henkivakuutuksen lasku, 92 euroa, tuntuu hölmöltä että juuri hehkutti olevansa veloista vapaa, ja sitten tulee heti melkein satasen lappu himaan. Voisihan sen katkaistakin, eipä se raha meikää pelasta jos vaikka kaikki sormet menee poikki, enkä voi soittaa enää. Se olisi kyllä aika vitun perseestä. Jos sormet menisi. Siinä menisi kaikki nämä keskeiset itseilmaisun konstit tauolle siihen asti, että oppisin tekemään ne varpaillani..

..Tuosta levystä vielä sen verta, että sen keskeisimmät hommat on oikeastaan lopussa. Kaksi viimeistä biisiä. Toisen tein kai viikko tai kaksi sitten, ja se tiivistää noita viimeaikojen fiiliksiä melko paljon. Se ihan viimeinen taas sitten on papan kitaralla soitettu, ja meikästä tuossa on niin helvetin hieno soundi, että se on pakko joskus käyttää Landolan tehtaalla kunnostettavana. Tämä kaikki oli siis kirjoitettu viime yönä kllo 00.45, mutta kiitos Saunalahden, joka pitää huolen siitä, että joka minuutti on säätöä, en saanut sitä laitettua, ja pitkä pätkä jäi tallentumattakin. Voihan vitutus.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti