tiistai 5. helmikuuta 2013

Sodasta.

Ajattelin vain kertoa, että olemattomat huhut kuolemastani ovat liioiteltuja, olen vain piirtänyt koko illan tulevia kansia ja lukenut ja katsonut dokkareita. Tänään ensiapukurssilla katseltiin taas niitä päälle kymmenen vuotta vanhoja opetusvideoita, joita on nähty joka EA-kurssilla, oli hauska katsella, kuinka suomalaiset vaivaantuneena näyttelevät sairaskohtauksen saaneen herättelyä ja jotain kankeaa dialogin pätkää. Yksi antimainoksen paikkakin tuli mieleen, kun ruudussa pyöriteltiin hirvivaaran merkkiä ja sanottiin, että "kun näet tämän merkin, sinulla on väistämisvelvollisuus! Hidastamalla oikeaan aikaan saatat elää vähän pidempään" johon lisäsin niin, että vain luokkakaverini kuuli "vaikkakin se elämä olisi kitumista, huutamista ja potkimista liiskaantuneessa autossa." No, olihan tuo varmaan hauskaa vain ja ainoastaan minun mielestäni, aina pitää kuittailla tyhmiin juttuihin vielä tyhmemmillä, kun on muka niin saatanan näppärä. Olen varmasti maailman ärsyttävintä seuraa, siksi pysynkin mahdollisimman paljon poissa ihmisten ilmoilta ja omassa seurassani. Marttyyriuttani uhraudun kestämään itseäni, ettei tarvitse muun ihmiskunnan kärsiä. No jaa.

Huxleyn Human Situation on nyt ollut tuossa luvun alla ihan liian pitkään, osittain siksi, että suurin osa tästä kaikesta asiasta, jota hän noilla luennoillaan käsitteli, on pilkottuna ja ripoteltuna pitkin poikin kirjoja, ja se on sisällöltään melko samaa kamaa. Lisäksi luin juuri melkolailla vastaavan teoksen Brave New World Revisitedin muodossa, mutta silti toivon, että kun vain jauhan tuota eteenpäin, satun jossain vaiheessa törmäämään johonkin sellaiseen, jota en tullut ottaneeksi huomioon, johonkin sellaiseen olennaiseen, mitä en huomannut aiemmin. Yksi melko kiinnostava homma oli se, mitä hän puhui leikin muuttumisesta hänen lapsuudestaan "nykypäivään" (1950-luku) tultaessa. Hänen nuoruudessaan uskottiin viktoriaanisen häveliäisyyden nimissä siihen, ettei kukaan joka päivä kylpevä herrasmies voisi suorittaa julmuuksia toista ihmistä kohtaan, kunnes sitten maailmansodat pyyhkivät tällä käsityksellä lattiat verellä, ja 50-luvulla pennut leikkivät sotaa. Tässä on pohjimmillaan taustalla se, että kun sotateollisuuden pyörittäminen on osaltaan kasvanut maailmanlaajuisesti välttämättömäksi ja erottamattomaksi osaksi hyvinvointivaltioiden olemassaoloa, täytyy luoda sellainen ilmapiiri, jossa nämä kaksi yhteensopimatonta asiaa voidaan naittaa toisilleen. Kun ihmisellä on lapsesta asti käsitys sodan luonnollisuudesta, sen välttämättömyydestä hyvinvoinnin kannalta, voidaan sotateollisuutta ja sen tuomaa runsautta ja kehitystä pitää jotenkin oikeutettuna. 

Godspeed! You Black Emperorilla oli jonkun levyn kansissa se hieno kuva siitä, miten levyn ostaminen tukee väistämättä sotateollisuutta. Kaikki kuluttaminen tukee väistämättä sotateollisuutta, koska kaikki hyvinvointi rakentuu sen päälle, sen avulla kasvettiin 30-luvun lamasta uuteen nouseen, tarve nousta Hitleriä vastaan mahdollisti länsimaiden nousun, ja siitä eteenpäin homman nimi on ollut lähinnä kilpavarustelu ja jatkuva kehitys. Systeemit yritetään pitää suunnilleen samanlaisina, jotta oikeutus tuotannolle säilyy samana. Jos ihmiskunta nyt kokisi jonkun kollektiivisen henkisen herätyksen, se merkitsisi hyvinvointivaltioiden ja tuotannon romahtamista. Jos ihmiset eivät tarvitsisikaan uusia telkkareita ja vitusti paskaa, sotateollisuuteenkin virtaava raha katkeaisi ajallaan, vaikka toki jokainen valtio työntäisi siihen rahaa muutenkin. Sota on vain se pieni paradoksi, jota kukaan ei halua, mutta jonka olemassaolo on välttämätöntä hyvinvoinnin kannalta, niin vitun vinksahtaneelta kuin se kuulostaakin. Toki yksilöiden muodostamien massojen kannalta se ei ole mitenkään toivottavaa. Ongelma vain on siinä, että mitä enemmän isot firmat ostelevat pienempiään, sitä vähemmän maailmassa on päättäviä ihmisiä, ja sitä enemmän valtaa on niillä vähillä ihmisillä. Mikäli nämä ihmiset sattuvat olemaan sellaisia, joita kiinnostaa kuunnella ihmisten mielipiteitä ja ajatuksia, helvetin hyvä. Mikäli ei, ollaan matkalla helvettiin, melko kovaa kyytiä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti