maanantai 25. helmikuuta 2013

Mikämikämaan voima.

Maanantai-ilta Lahdessa: olen juuri sanonut vierailleni, että tämä on niistä illoista arvaamattomimpia, Raxi toppuuttelee, että on kuitenkin maanantai, ei tämä nyt ihan kauhean toimintapitoinen ilta varmaankaan ole. Sanon, että kun päästään torille niin siihen pölähtää tyrannosaurus rex jonglööraamaan moottorisahoilla, tai jotain yhtä siistiä. Emme menneet torille asti katsomaan dinosaurusta, mutta Lanun aukiolle kääntyessä meitä todellakin odotti yhtä hämmentävä näky. Kaksi humalaista miestä huutelee kaveriaan, joka kusta lorottaa keskellä aukiota olevan Lanun patsaan juurelle ja huutelee ohi kulkeville tytöille soidinkutsuja. Kukaan ei edes yrittänyt pidätellä naurua. Kello oli kuitenkin suunnilleen puoli kahdeksan. Räppi on kovaa ja meno hurjaa, on tämä vaan sellainen paikka! Kehiteltiin myös ajatusta androgynegologin ammatista. Jos et osaa päättää kumpaa sukupuolta olet, minä en suostu päättämään mitkä sukupuolielimet sinulla on, hoidan kummat tahdon. Ei sillä, että tahtoisin työkseni olla lähelläkään toisten ihmisten sukupuolielimiä. Nyt menen takaisin viihdyttämään vieraita, tänne muuttaa vielä yksi pitkätukkahippiäinen lisää, kun ei sillä ole nyt kotia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti