keskiviikko 27. helmikuuta 2013

Elossa ollaan. Vielä.

Käytiin Roopen kanssa tuossa iltakävelyllä hämärtyvässä Lahdessa, ja näytin sille Lahden sataman, joka tietysti oikeita satamia nähneelle suomenruotsalaiselle (jolla purjehduskin on verissä) oli varmasti korkeintaan säälittävä yritys laittaa kolme venettä samaan laituriin. Enemmän meikä nautti ylipäätään siitä, että täällä kaupungissa oli kerrankin sellaisia kirkkaita öitä, jolloin kaikki on sinistä, sen tavallisen kaupungin likaisen punaisen valosaasteen sijaan. Toisaalta ihan siistiä sekin on, mutta siihen tottuminen vei huomattavan paljon pitempään, eikä se vieläkään ole aivan yhtä hienoa kuin kirkas yötaivas. Vaikka täällä näkyykin säälittävän vähän  tähtiä. Ei niitä oikeastaan voi edes laskea tähdiksi. Luultavasti vaan pari satunnaista satelliittia ja Venus. Mutta kontrastit on silti helvetin siistejä, mistä syystä nappasin tämän paskan kamerakännykkäkuvan.

Lisäksi olen tässä parin päivän aikana taas kyllästynyt noin miljoona kertaa siihen miten tämä ATK-osasto ei ikinä voi palvella luotettavana ja toimivana renkenä ihmisten elämää ja ambitioita, vaan vähän kerrallaan ihmisestä tulee koneen orja, joka kuuliaisesti hakee ja asentelee koneeseen päivityksiä ja koittaa rakentaa koneestaan kaikkivoipaisempaa. Keneen nähden? No itseensä tietysti. Ratkaistakseen näennäisesti omat ongelmansa, ihminen päätyy vain ratkaisemaan kaikki koneen ongelmat ja korjaa sen viat ja virheet. Tuleeko ihmisestä tämän onnellisempi? Ei, hän voi vain katsoa Youtuben hassuja kissavideoita HDnä ilman että kuva pätkii ihan vitusti. Kun löin vitutuspäissäni koneen kiinni, sotkin sen.






Tämän lisäksi olemme ratkoneet rokkimaailman hommia enemmänkin. Esimerkiksi myytin siitä, miksi rokkarit kuolevat 27-vuotiaina. Olemme nyt katsoneet, miten tässä hieman yli kolmekymppinen ystävämme ottaa parisuhteen kariutumisen ja elämän paskan vastaan ehkä maailman parhaimmalla tavalla, ja päättäneet, että täytettyään 30 ihminen oppii käsittelemään asioita kypsemmin ja rennommin, koska on elämänsä aikana saanut helvetisti uusia välineitä kaiken paskan käsittelyyn. 27-vuotiailla näitä ei vielä ole, ja siksi se on kriittisin ikä päästä omasta hengestään, koska paska tuppaa kasaantumaan mitä pitemmälle elämässäsi pääset. Kolmenkymmenen jälkeen vaan osaat suhtautua siihen paremmin.  Rokkareista puheenollen, Vilistä ei ole kuulunut mitään, ja käsittääkseni ovat jo Suomessa. Suattaapi olla jetlagailemassa himassa, kännykkä kiinni. Tai sitten se viruu kuubalaisessa vankilassa, kun Fidel ja Raoul ei kestänyt sitä, että maassa on yhtä kova jätkä.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti