"Älkää pelätkö, kyllä teijjänki nimet näkyy mun Wikipedia-sivulla."
Se oli niin hauskaa, että meinasi läikkyä kahvit pitkin poikin. Nyt äsken se paskapää tuli kotiin ja syötti meikälle thaikkukanan jämät, sitten se meinasi alkaa tapella. Sillä on sellainen omasta mielestään kuuluisa kuristusote, Choke of Death, joka hioutui Haltonin tehtaalla töissä ollessa täydellisyyteensä ilmastointilaitteiden kasaustöissä. Siitä ei ole selvinnyt melkein kukaan. Siis ei siihen kukaan ole kuollut, ei sillä ole keltään mennyt tajukaan, mutta se nyt jaksaa leuhkia sillä. No, se alkoi huiskia ympäriinsä ja koitti ottaa meikästä kuristusotetta, jolloin nappasin sen ensin lukkoon ja heitin ympäri lattialle. Ei suostunut lopettamaan, ja punotti kovasti, nauroi ja koitti vääntää siinä pitkän aikaa. Minä en tykkää tapella, olen tuota fyysisesti pienempi ja heikompi, mutta olen tapellut enemmän. Oli se silti melko ylläri, että edes pystyn myllyttämään sen vielä, se kun on ottanut kasvupyrähdyksiä ja meikä ei. Kysyin, kuten aina muksunakin, että oliko tämä tässä vai pitääkö hapettaa. Tein samalla selväksi, että en tahdo hapettaa, että lopetetaan vaan heti kun sulle passaa, ei tämä tästä enää mihinkään muutu vaikka kuinka väännät, kun happi on jo loppunut lihaksista ja väännät pelkillä maitohapoilla, niin kuin minäkin. Vähän se vielä pyöri, ja sanoin että nyt päästän irti, ja jos vielä käyt päälle niin lyön naamaan. Ei käynyt, mikä oli mukava ylläri, koska olin ihan paskana. En olisi pärjännyt sille enää yhtään. Tällainen veljellinen bondaus hetki sitten, nyt on viimeinen tunti vaan jauhettu siitä, miten vitun siisti suku meillä on.
Vili kertoi myös baarissa, että olin viime vuonna kuulema luvannut antaa Eetulle persettä, jos se ei ole kolmekymppiseksi mennessä saanut naista. En muista tätä, ja mietin että kuinka sekaisin olen oikein ollut. Mutta ei kai siinä sitten, näillä on mentävä. Parempi alkaa parittaa tuota veljeä sitten vissiin. Muuten alkaa olla oma nahka kyseessä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti