Sössönsöö.

Zen

Skannailu vähän vaivas tätä.

Tämä blogi on aivan helvetin ärsyttävä paska käyttää näitten kuvien kanssa. Kaikki hyppii miten sattuu ja koko netti pitäis räjäyttää.

Tänään käytiin pällistelemässä kierrätyshommia kaatopaikalla ja kierrätyskeskuksessa, huomasi itsekin, että teki ihan hyvää, koska kierrätyshommatkin on menneet viimeisen viiden vuoden aikana taas eteenpäin, ja energiajätteeseen voi kohta työntää jo melkein mitä vaan, mikä palaa. Tämä on muutenkin ollut valtava oppimisen päivä, opin myös että mulla on kolmen oktaavin ääni ala, en vain osaa käyttää sitä yhtään, opin, että mun vinyylisoitin osaa nostaa neulan automaattisesti, ja että osaan vieläkin huutaa, vaikka ekat kaksi minuuttia tuntui siltä, että vain kähisen jotain epämääräistä.

Nyt pitäisi jaksaa ottaa itseään niskasta kiinni ja tehdä vielä kaksi puuttuvaa tehtävää yhteiskuntaopin verkkokurssia varten, eihän niissä kauaa mene, kun vaan vääntää ne. Mutta vituttaahan se ajatus kuitenkin aina. On vähän tokkurainen olo, jotenkin hämärästi.