maanantai 24. joulukuuta 2012

Jouluhalluja.

Tämä on jo nyt ollut jonkinlaisten valvehallujen ja puoliunien päivä. Ensin näin unta, että katusoittelin tuolla yhdellä Raadolla joidenkin hirveisiin delay- ja efektivuoriin turvautuvien opistomuusikoiden kanssa silleen, ettei mulla ollut kuin joku paska perussärö, ja runkkasin vaan varovasti blues-skaalaa kun en halunnut soittaa mitään mikä olisi kussut niiden hienot äänivallit, ja nekin näytti vähän ärsyyntyneiltä, kun loisin niiden pöydässä. Sitten näin jotain unta, jossa joku äijä leikki jossain amarillon ja toro'sin kaltaisessa paikassa tulella, kikkaili jotain voodoo mätsikkejä sillä tavalla, että sytytti jonkun nätin tarjoilijan paidan tuleen. Autoin sitä tarjoilijaa  antamalla hupparin tilalle, ja juttelin jotain noloa ja vaivaannuttavaa kai. Sitten heräsin siihen, kun Eetu tuli tupakalta ja sanoi että onpa outoa herätä kahdestaan, kun viikon ajan talo on ollut joka aamu täynnä porukkaa. Sitten se meni omaan huoneeseensa, summeri soi ja kämppään alkoikin virrata ihmisiä, tuttuja ja tuntemattomia. Hain kahvia ja sanoin, että onneksi sitä ei kestä kauhean kauan, sitten heräsin uudestaan ja tajusin, että Eetu kuuntelee huoneessaan House of Painia ja talo on tyhjä.

Tiskailin ja keitin puurot, että nyt kaikki huorat puurolle. Meikästä on hauskaa miten fiiliksissä Eetu on kaikista jouluhommista, kinkusta, riisipuurosta ja vaikka mistä.  Sienisalaatistakin se oli niin fiiliksissä, että äiti lähti vartavasten sunnuntai-iltana tuomaan sitä Lahteen asti. Eli täytyi olla kyllä ihan helvetin fiiliksissä, ja olihan se! Koko illan hoki sienisalaattia ja mutusteli sitä.  Tuskailtiin munavoin tekemisestä, että karjalanpiirakat olisivat täydellisiä, kunnes tajuttiin, että sehän on vittu jo käytännössä valmis! Ei tarvitse kuin keittää munat ja laittaa ne voin sekaan, ihan helppo homma, sama ku se olis jo pöydässä.

Laitoin äsken Radioheadin Kid A -levyn soimaan, ja tokan biisin aikana tuli helvetin vahva visio jostain pikkutytöstä leikkimässä lumisateessa, se oli jotenkin taas sellainen äkillinen ja hämmentävä ilmestys, joka tuli sen biisin mukana pyytämättä. En tiedä miksi, mutta se oli jotenkin jouluisin asia, mitä tässä nyt on tähän mennessä vielä ollut. Mutta mukavastihan tämä menee näinkin. Voisi keitellä toisen pannun aamukahvia ja kikkailla vähän lisää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti