Kunhan tuo levy on valmis, vielä luultavasti ennen joulua, olen melko tyytyväinen itseeni. Nuo hommat on meikälle melko tärkeitä, koska ne tulevat ulos niin itsestään ja auttamatta. Vaikka en muutenkaan kauheasti "säveltele" biisejä, niin silti jotenkin tuntuu näiden kohdalla taas siltä, että olen tekemässä jotain omassa mittakaavassani merkittävää, josta opin enemmän kuin kaikesta muusta mitä tätä ennen on ollut. Tämä koko vuosi on ollut yhtä sellaista kokemusta. Cut To Fitin Havocista eteenpäin, olen kirjoitellut, piirtänyt ja tehnyt sellaisia juttuja, joita en uskonut koskaan saavani aikaan. Se on siistiä. Siitä tulee sellainen fiilis, että en ole jatkanut elämääni aivan turhaan. Toisaalta siitä tulee myös sellainen fiilis, että olisi melko hienoa päästä soittamaan näitä juttuja niille ihmisille, jotka eivät enää ole täällä kuuntelemassa mitään. Kuitenkin suurimman osan kaikesta (esim. kaiken bandcampista löytyvän) olen tehnyt vasta tämän vuoden aikana. Se pistääkin miettimään, olisiko mikään tästä ollut mahdollistakaan, jos kuolleet olisivat elossa. Light infused in darkness, pimeimpäänkin asiaan mahtuu aina valoa ja kauneutta, ja toisaalta Darkness infused in Light, kaikella on hintansa. Nämä kaksi asiaa ja niiden ymmärtäminen ovat ne, jotka ovat ajaneet minua tietyllä maanisuudella eteenpäin tuon kahden levyn kokonaisuuden kanssa. En kyllä Cardiffista lähtiessäni, tämän idean saadessani, ajatellut että olisin valmis näin nopeasti..
Ja loppuun hauska kevennys kaiken tämän murjotuksen lomasta, löysin äidin puolen papalta perimäni Yamahan soittimen uudestaan:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti