torstai 27. joulukuuta 2012

Ääniraitahommia

Oli aivan pakko tulla takaisin, vaikka olin juuri menossa nukkumaan. Normaalisti en jaksaisi hehkuttaa pelien soundtrackeja, vaikka ne monesti ovatkin varsin onnistuneet ja hyvin tunnelmiensa mukaan tehdyt, niin koskaan maailmankaikkeuden historiassa ei ole ollut niin hyvää pelisoundtrackia, kuin Metal Gear 3: Snake Eaterissa. Sen perusteeksi ei edes tarvita, kuin vain ja ainoastaan tämä yksi biisi, joka tässä juuri jumautti meikäläisenkin paikalleen ja laittoi miettimään kaikkea uudestaan:


Pelin omat musiikit ovat tietysti samanlaista huttua, kuin tuollaisissa peleissä tavallisesti on, ihme piriteknofiiliksiä ja pientä trippihoppivainotusta väijymisiin, mutta tuolle soundtrackille on kasattu paljon rautalankaa, surffirokkia, jazzia, erilaisia 60-luvun fiilistelyjä, mikä on meikästä aika siistiä. Viime yönä ( tai siis nyt jo toissayönä, kello on puoli seitsemän, enkä ole nukkunut tässä välissä) kuuntelin näitä ja soittelin kitaralla päälle biiseihin joita en ollut koskaan ennen kuullut, tuli sellainen fiilis, että hei, mähän en enää ole maailman paskin tässä hommassa. Ja ennen kaikkea tuntui siltä, että siinä soitossa oli jo jotain sellaista, mitä voisi sanoa "omaksi ääneksikin". Siitä tuli melko hieno fiilis.

Tuo biisi voisi olla ihan täyttä Radioheadia, jos tuo kertsin loppu nousisi lauluilla luonnottoman korkealle, se on ainoa asia mikä tuossa pistää korvaan. Mutta mielestäni aika älyttömän hieno biisi!

Oh
I got something in my throat
I need to be alone
While I suffer...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti