Kokoomushuorat pysäyttää syrjäytymisen....tyhmyydellä?

Koska olen pyrkinyt välttämään suurempia vitutuksia muuten näin positiivisena ja elämäniloisena ajanjaksona kuin syksynä, en ole tutustunut Kokoomuksen arjen niksivinkkinettivihkoseen, joka painottaa kyllä oikein pienten asioiden vaikutusta suuriin kokonaisuuksiin. Siitä en lähde kiistelemään, totta kai isot asiat rakentuvat pienemmistä, molekyylit atomeista ja atomit isotoopeista. Tuli noita selaillessa vain vahvana ja elävänä mieleen Jim Jefferiesin kuitti Raamatun viisauksista: "You know what's so fucked up about them? The fact you had to have them written down." Eniten tässä luultavasti kohua ja älämölöä (siis vasemmistonuorethan ovat melkein yhtä hyviä nostamaan älämölöä tyhjästä, kuin kokoomusnuoret, mutta on tästä puhuttu muutenkin.) on herättänyt lähinnä juuri se ensimmäinen ajatus, joka minullekin heräsi. Pitääkö ne meitä ihan vitun tyhminä? Oman kokemukseni ja vertaistukeni ja suunnilleen kaiken muun mukaan yhteiskunnasta kuitenkin todennäköisimmin syrjäytyy kaverit, jotka osaavat lukea äidinkieltään näemmä paremmin, kuin se työryhmä joka nämä arjen ohjeet on kirjoittanut.

Kaikki nuo tekstit maistuvat niin jonkun helvetin brändityöryhmän muotoilemilta, että korvia punottaa lueskellessa. Siis nuo näyttää ja kuulostaa siltä, kuin tuo Mighty Booshin kuu olisi kirjoittanut kaikki niistä. Täytyy myös oikein erikoisaivopieruna nostaa ylös seuraava:

"Vasta noin 25-vuotiaan aivoilla on valmiudet ymmärtää syy- ja seuraussuhteita. Riskien ottamista, tunteiden hallintaa ja sosiaalisia taitoja harjoitellaan arkisesti: yrityksen ja erehdyksen kautta."

Siis mistä tuo nyt oikein on revitty? Kyllä meikäläisen aivot tajusi syy-seuraus-suhteita jo viisi vuotiaana: Otat leikkiauton, lyöt sitä vitun isolla kivellä, eikä autolla enää paljoa ajella. Se voi harmittaa myöhemmin, kun tahtoisi ajella leikkiautolla, mutta se on riski joka on otettava, koska autojen romuttamisen aiheuttama riemu ja nautinto ylittää kuitenkin ajelun kaikin puolin. Arkinen on sana, jota tuossa hoetaan koko ajan, koska tahdotaan painottaa sitä, miten helppoja nämä kaikki ovat olleet, mutta jotkut ihmiset eivät jaksaneet kuunnella koulussa sen vertaa, että tietäisivät näitä juttuja. Niinkö? Kyllä minun nähdäkseni myös ihmiset, jotka eivät kykene ilmaisemaan itseään ihan yhtä selkeästi kuin minä, ymmärtävät mistä näissä hommissa on kyse, vaikka eivät osaakaan niitä välttämättä selittää. 

Toki sitten saattaa olla porukka näitä reindeer spotting-nistejä, jotka ovat kaikesta tästä ihan innoissaan, että ei vittu en oo koskaan tajunnu kelata, että voisin tehdä jotain vapaaehtoisesti. Vaikka se porukka on näkyvä, se on kuitenkin marginaalinen. Enkä usko, että heidänkään kohdalla on lopultakaan kyse juuri muusta, kuin henkisestä laiskuudesta. Kun riittävästi harjoittelee huumeiden käyttöä, tulee siinä niin hyväksi, ettei elämältään enää muuta kaipaakaan. Silloin voidaan sanoa ihmisen olevan koukussa, koska tavallisimmin huumeet eivät kävele olkkarin pöydälle ihan ilmaiseksi. Niin kauan, kuin käyttäjä tajuaa sen olevan vain yksi osa-alue hänen elämässään, hänellä on vielä hyvät mahdollisuudet päästä yhteiskunnan kelkkaan mukaan. Sen jälkeen alkaa korjaava hoito, joka tulee monilla tavoin vaikeaksi ja kalliiksi kaikille osapuolille.

Syrjäytyminen ei ala vain köyhistä perheistä. Ihan yhtä paljon tässä on tullut vastaan ihmisiä, jotka saavat kaiken pyytämällä, joiden vanhemmat ovat hyviä ihmisiä, kaikin mahdollisin puolin, mutta joiden lapset vain siitäkin huolimatta joutuvat maanvyörymän mukana kuiluun. Se on aina järjettömän monist asioista, ja lopultakin vain ja ainoastaan yksilöstä kiinni. Kuka tahansa voi käyttäytyä kuinka tahansa missä tilanteessa tahansa. Jokaiselle ihmiselle on kaikki ovet ja toimintatavat auki. Ihmiset näkevät maailman eri tavalla, keskittyvät tutkimaan sen eri laitoja eri tavoilla, ja reagoivat omalla tavallaan siihen mitä näkevät. Jotkut se arpeuttaa, jotkut repii rikki, jotkut tappaa, jotkut väistävät luodit aina. Sellaista se vain tuppaa olemaan.