maanantai 17. syyskuuta 2012

basic shit.

Kaikki asiat alkaa vähän kerrallaan löytää oman paikkansa. Jaksoin tiskata ja viedä pahviroskat, jotka on vituttaneet mua jo monta päivää, tämä kämppä on muutenkin ollut lähinnä joku puolijulkinen bileluola viimeiset kolme viikkoa, tänään oli aika repiä vanha nahka päältä ja muuttaa asioita. Paluu arkeen. Tai jotain sinne päin. Tässä nyt sitten alkaa Cardiffin asumiskuviotkin saada jonkinlaista järkevää muotoa, Sieni-Santerin kaveri sanoi että saattaisi onnistua. Kolme lasta kuulema, eli pääsen päivisin ohjaamaan kehitysvammaisia ja iltaisin sitten lapsia. Oikein kunnon työssäoppimisjakso tiedossa. Mutta mitä tahansa hostellissa kituuttamisen sijaan. Tämän lisäksi vuokranantaja kävi tipauttamassa postiluukusta käsin kirjoitetun ilmoituksen vuokran korotuksesta, vähän kuumotti ajatella, että nuo mystiset nimet paperissa, joita en ole koskaan itse tavannut, joiden kanssa olen kerran puhunut puhelimessa, olivat meidän oven takana. He eivät kuulema ole itsekään käyneet täällä vuosiin. Olisi ollut helvetin paha hetki, kun koko kämppä on kuin seitsemänkymmenen piripäisen piisamin jäljiltä. Sekin oli omalta osaltaan ihan hyvä katalyytti tälle siivoushommalle.

Mietin tässä näin, että pitäisiköhän kuville perustaa pikkuhiljaa oma bloginsa, että ne olisivat omana juttunaan erikseen. Ihan vain siksi, kun niitäkin on kuitenkin melko paljon. No, enpä tiedä. Vedetään mietintämyssy ohimoille ja pohditaan tätä ja kaikkea muuta. Pitäisi kikkailla taas vissiin vähän koulujuttujakin, syrjäytymisohjaus lähenee huolella ja pitäisi duunailla powerpoint sellaiseen kuntoon, että jaksan vetää sen yksin, ilman että se venähtää kahdeksantuntiseksi setiksi. Olen siitä kyllä innoissani, pelkään vaan että ehkä vähän liiankin innoissani, jolloin pitää olla tarkkana sen kanssa, ettei kaikki muut väsähdä ennen aikojaan.

Pitäisi jaksaa olla keskittämässä mielenkiintoa nyt vähän turhan moneen paikkaan, huomenna pitää sotia KELAn kanssa, bänditreenejä ei onneksi ole nyt ennen sunnuntaita, keskiviikkona päästadiin, Helsssinkhiin nuorisotyön tulevaisuus-seminaariin, tai johonkin vastaavaan. Ulkomaan kuviot pitäisi selvitellä ja vääntää kuntoon, auttaisi, jos sieltä duunistakin vastattaisiin nyt jotain. Täytyy sanoa, että noin ylipäätään nämä Salpauksen hommat on kyllä ihan helvetin huonosti hoidettu, ja kaikki energia menee noiden perusasioiden korjailuun ja hoitamiseen. Se ehkä ihan pikkuisen turhauttaa, mutta eiköhän nämä hommat Karman kanssa taas jotenkin paikalleen molskahda.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti